Alueellinen varautuminen

Suomessa järjestetään vuosittain useita alueellisia varautumista ja valmiutta kehittäviä harjoituksia. Harjoitukset ovat oiva alusta testata sekä yritysten että alueellisten viranomaisten varautumisen tasoa ja kykyä vastata häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen alueellisen varautumisen asiantuntija Joni Kinnunen ja energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtivat yhteisessä kirjoituksessaan alueellisen harjoitustoiminnan merkitystä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.

Digitalisaatio on edennyt myös kuntalaisten arjen peruspalveluihin, mikä edellyttää, että niiden suojausta kehitetään. Suomen Nato-jäsenyys ja Venäjän hyökkäyssota ovat entisestään nostaneet erilaisten kyberhyökkäysten ja -häiriöiden uhkaa.

Lämpö ja puhdas vesi ovat jokaisen kansalaisen perustarpeita, jotka on pyrittävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. Tyypillisesti ne tuotetaan alueellisesti lähellä käyttöpaikkaa, joten alueiden ja kuntien kaavoituspäätöksillä on keskeinen rooli lämpö- ja vesihuollon huoltovarmuuden turvaamisessa.

Kunnissa varautumisen pitää olla toiminnan ytimessä, jotta yllätyksistä selvitään. Myrskylän kunnanjohtaja ja Kuntaliiton edustaja kertovat, mitä se tarkoittaa.

Miten taloyhtiöiden tulee varautua häiriötilanteisiin? Keräsimme muistilistan taloyhtiön vastuuhenkilöille.