Alueellinen harjoitustoiminta paljastaa haavoittuvuuksia ja parantaa huoltovarmuutta
Suomessa järjestetään vuosittain useita alueellisia varautumista ja valmiutta kehittäviä harjoituksia. Harjoitukset ovat oiva alusta testata sekä yritysten että alueellisten viranomaisten varautumisen tasoa ja kykyä vastata häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen alueellisen varautumisen asiantuntija Joni Kinnunen ja energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtivat yhteisessä kirjoituksessaan alueellisen harjoitustoiminnan merkitystä.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeät perusrakenteet sekä kriittinen infrastruktuuri ovat usein luonteeltaan alueellisia tai paikallisia, eivätkä monet häiriötilanteet eskaloituessaankaan vaikuta koko Suomen alueella. Saman häiriötilanteen vaikutukset voivat myös vaikuttaa eri tavoin eri alueilla esimerkiksi erilaisen infrastruktuurin ja muiden alueen erityispiirteiden takia. Lisäksi moni häiriötilanteen hoitoon osallistuvista viranomaisista sekä kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän edustajista toimii alueellisesti tai paikallisesti. Muun muassa näistä syistä on tärkeää, että erilaisia harjoituksia järjestetään maantieteellisesti rajatuilla alueilla.
Harjoitussuunnitteluun osallistumalla Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja Huoltovarmuusorganisaation (HVO) asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että huoltovarmuusnäkökulmat tulevat huomioiduksi, eikä elinkeinoelämän rooli jää irralliseksi. Huoltovarmuus on kuitenkin yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön toiminto, jota on ylläpidettävä kaikissa tilanteissa, ja joka rakentuu elinkeinoelämän, julkishallinnon sekä järjestöjen välisen kumppanuuden ympärille. Koska suuri osa suomalaisen yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista ja toiminnoista on yksityisen sektorin omistamia tai operoimia, harjoituksiin on tärkeää kutsua suoraan elinkeinoelämän edustajia. Häiriötilanteesta riippumatta elinkeinoelämä tuottaa merkittävää suorituskykyä häiriötilanteiden hallitsemiseksi, niiden vaikutusten lieventämiseksi ja niistä toipumiseksi.
Harjoittelun on tähdättävä epämukavuusalueelle
Harjoitusta järjestettäessä tulisi pohtia, mitkä ovat niitä kyvykkyyksiä ja valmiuksia, joita harjoittelulla halutaan kehittää, ja mitä suorituskykyjä häiriötilanteen hoitaminen edellyttää. Tällöin tullaan usein elinkeinoelämän rooliin ja tilanteen hoitamiseen tarvittavien yritysten osallistamiseen. Juuri alueellinen harjoittelu lisää viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen välistä yhteistoimintaa. Samalla toisten toimintamallit tulevat tutuiksi ja häiriötilanteista selvitään paremmin. Lisäksi yhdessä harjoittelu voi paljastaa uudella tavalla alueellisia haavoittuvuuksia ja puutteita, joita voidaan lähteä yhdessä kehittämään.
Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää rohkeasti harjoitella hankalia ja äärimmäisiäkin tilanteita. Tämä koskee niin organisaatioiden, toimialojen kuin alueellisen ja kansallisenkin tason harjoittelua, unohtamatta elinkeinoelämän roolia. Harjoitusten tulisi olla osallistujilleen oppimiskokemuksia, joissa mennään mukavuusalueen ja varautumissuunnitelmien mukaisten toimintatapojen ulkopuolelle. Epämukavuusalueelle tähtäävä harjoittelu tuo parhaiten esiin todelliset kehittämisen kohteet. Eiväthän oikeatkaan häiriötilanteet noudata etukäteen laadittuja suunnitelmia.
Pohjois-Suomessa harjoiteltiin alueellisen sähkönjakelun häiriön varalta
Energiajärjestelmät ovat hyvä esimerkki kriittisen infrastruktuurin alueellisuudesta. Sähköä siirretään valtakunnallisesti Fingridin kantaverkossa, joka on sähköjärjestelmän ja samalla yhteiskunnan tärkeimpiä perusrakenteita. Kuluttajille sähköä kuitenkin jaellaan jakeluverkoissa, jotka sijoittuvat yhden tai useamman maakunnan alueelle, ja joista vastaa 77 jakeluverkkoyhtiötä. Häiriö alueellisessa sähköverkossa eli jakeluverkossa näkyy pahimmillaan ihmisille sähkönjakelun häiriöinä eli sähkökatkoina.
Huoltovarmuuskeskuksen ja Energiahuoltosektorin Pohjois-Suomen aluetoimikunnan järjestämässä POIKKI24-harjoituksessa harjoiteltiin tämänkaltaista tilannetta. POIKKI24-harjoitukseen osallistui jakeluverkkoyhtiöiden lisäksi esimerkiksi lukuisia kuntia, lämpölaitoksia, vesihuoltotoimijoita sekä viranomaisia eli juuri niitä toimijoita, joiden vastuulla on ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä palveluja alueellaan myös häiriötilanteissa. POIKKI24-harjoitus auttoi osallistujia muun muassa kehittämään häiriötilanteiden aikaista viestintää ja tunnistamaan puutteita omassa varautumisessaan.
HVK osallistuu siis suunnittelun ohella myös alueellisten harjoitusten järjestämiseen. Tärkeää on huomata, että HVK:n ja HVO:n järjestämillä harjoituksilla ei kuitenkaan kyetä eikä pyritäkään estämään häiriöitä. Huoltovarmuuskeskuksen strategian 2024–2027 mukaisesti niillä kehitetään yhteiskunnasta iskunkestävämpää, eli parannetaan häiriötilanteisiin varautumista, tehostetaan häiriötilanteiden aikaista yhteistoimintaa ja sujuvoitetaan niistä palautumista. Hyvin usein tämä kaikki edellyttää harjoittelua juuri alueellisella tasolla.
Teksti: Paavo Tertsunen ja Joni Kinnunen / Kuvat: Juha Nenonen ja Meeri Utti
