Maailman muutos näkyy huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä

Valtioneuvoston edellinen tavoitepäätös oli vuodelta 2018, joten Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristö oli perustavanlaatuisella tavalla muuttunut uutta tavoitepäätöstä laadittaessa. Tavoitepäätös täydentää lakia huoltovarmuuden turvaamisesta, joka asettaa huoltovarmuudelle sen perustehtävän. Tavoitepäätöksen rooli on kuvata sitä, millaisia toimia perustehtävässä onnistuminen vaatii nykyisissä ja tulevissa olosuhteissa. Se on siis lain sovitin aikaan; tavat, joilla huoltovarmuus sovitetaan vallitsevaan toimintaympäristöön.

Varautumisen nostoa ja selkeämpää vastuunjakoa

Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa ja sitä edeltänyt koronapandemia nostivat odotuksia uuden tavoitepäätöksen linjauksista ja huoltovarmuustyön tavoitteista. Yhteinen näkemys oli, että huoltovarmuutta tulisi turvata aiempaa riskiperusteisemmin. Muuttunut maailma näkyykin uudessa päätöksessä varautumisen tason nostona, ja esimerkiksi Huoltovarmuusorganisaation tuottaman tilannekuvan arvo tunnistetaan jatkossa selkeästi yhtenä keskeisenä päätöksenteon elementtinä.

Varautumisen tason nosto näkyy mm. siinä, että polttoaineiden varastointitaso muutetaan vastaamaan kriisiajan käyttötarvetta. Aiemmin laskuperusteena toimi normaalikäyttöä vastaava määrä. Muutos on oleellinen ja vaatii monikerroksista tarkastelua, jotta kriisiajan käytön laskemista varten tarvittavat tiedot saadaan kerättyä yhteen.

Myös huoltovarmuustyön vastuunjakoon on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Kaikkien sektoriministeriöiden vastuu huoltovarmuuden turvaamisesta omalla hallinnonalallaan kuvataan aiempaa selkeämmin, mukaan lukien riskien oikea-aikainen tunnistaminen.

Tarvitaan sekä tilannekuvaa että ennakointia

Kriittistä infrastruktuuria ja digitaalista yhteiskuntaa koskevia osuuksia on lavennettu vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Kansalaisvarautuminen ja väestönsuojelu ovat saaneet omat kirjauksensa. Kansalaisten toimintakyky ja sen edellytysten turvaaminen häiriö- ja poikkeusoloissa edistävät myös koko yhteiskunnan kykyä selvitä kriiseistä.

Täysin uutena ulottuvuutena, omaksi kokonaisuudekseen on kirjattu avaruustoimiala ja sen tuottamien palvelujen merkitys huoltovarmuuden turvaamiselle. Se on aiheellinen lisäys aiemmin mainittuihin kriittiseen infrastruktuuriin ja digitaalisiin palveluihin, joista moderni yhteiskunta on riippuvainen. Se olisi ehkä voinut nousta huoltovarmuustutkalle jo aiemminkin.

Uudessa päätöksessä linjataan, että huoltovarmuuden turvaamiseksi on tunnistettava ennakoivasti huoltovarmuutta uhkaavia tapahtumia ja ilmiöitä, joka saavutetaan keräämällä ajantasaista ja kattavaa tilannekuvaa, joka puolestaan mahdollistaa eri toimijoiden keskinäisriippuvaisuuksien ja heijastevaikutusten havaitsemisen. Tilannekuva on nykyisin pysyvä osa Huoltovarmuusorganisaation yhteistä tekemistä ja sellaisenaan lähes uniikki tuote ainakin eurooppalaisessa kontekstissa. Tarvitaan kuitenkin myös ennakointia.

Ennakoinnin nostaminen tavoitepäätökseen asettaa myös tietyllä tavalla vaatimuksen kehittää huoltovarmuutta tulevaisuudenkestävästi. Tulevaisuudenkestävän huoltovarmuuden kehittäminen vaatii zoomausta ulos kansallisesta viitekehyksestä. On tutkittava ja ennakoitava tulevaisuutta kattavasti, eikä vain uhkia ja riskiä tunnistaen. Tulevaisuuden huoltovarmuuteen keskeisesti jo nyt vaikuttavia trendejä ovat päätöksessä mainitut suurvaltojen vastakkainasettelu, kilpailu strategisista raaka-aineista ja resursseista, ilmastonmuutos ja energiamurros sekä teknologia. Niihin liittyvä tavoitteenasetanta jää kuitenkin päätöksessä jokseenkin täsmentymättä. Tämä ei ole ihme, sillä edellytyksiä muuhun ei vielä ole. Tämä pätee sekä kansallisesti että EU:n tasolla.

Tulevaisuudenkestävän huoltovarmuuden varmistaminen vaatii rahoitusta ja vahvaa taloutta ja kilpailukykyä niin Suomessa kuin Euroopassa, strategisten riippuvuuksien vähentämistä ja kriittisten resurssien saatavuuden turvaamista. Tällaisten geotaloudellisten ja geopoliittisten näkökulmien huomioimiselle ei ollut vielä tarvetta edellisen tavoitepäätöksen aikaan vuonna 2018, mutta nyt on.

Toimeenpanosuunnitelma työn alla

Koska tavoitepäätös on strateginen asiakirja, sen toimeenpanon ja seurannan tueksi laaditaan erillinen toimeenpanosuunnitelma. HVK:ssa tämä työ on jo käynnistynyt operatiivisella osastolla, joka on tunnistanut jo liki 200 erilaista tavoitetta, joita tulisi edistää. Osa näistä tavoitteista on jo joko suunnittelu- tai toteutusvaiheessa, mutta paljon on myös tavoitteita, joiden kohdalla jopa toteuttava vastuutaho on epäselvä.

Työ- ja elinkeinoministeriö onkin pyytänyt kaikkia ministeriöitä tunnistamaan tavoitepäätöksestä omaan hallinnonalaansa kuuluvat vastuut vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän jälkeen kyetään tarkemman toimeenpanosuunnitelman laatimiseen ja varmistamaan, että nyt asetetut tavoitteet tullaan toteuttamaan. Koronakriisin aikana varautumisen vastuujako ei ollut aina selvä ja tähän halutaan selvästi muutos.

HVK on tiiviisti mukana tavoitepäätöksen toimeenpanossa. Työhön yhdistetään loppuvuodesta 2024 valmistuvan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjaukset niin, että ensimmäistä kertaa kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten teemojen ja tavoitteiden kehittäminen tapahtuu järjestelmällisesti yhteisesti määritetyin vastuin.

Valtioneuvoston päätös löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä Finlexistä

Teksti: Katri Liekkilä ja Nuutti Nikula / Kuvat: Juha Nenonen