Sote-palveluiden asiakkaat tarvitsevat ateriansa myös häiriötilanteissa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.
Valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:stä toimii Ruokapalvelupoolin poolisihteerinä. Kyseessä on suhteellisen uusi pooli, mutta sen toiminnassa on heti huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden ruokahuollon varmistaminen.
”Aterioiden merkitys juuri sote-palveluiden ruokahuollossa on elintärkeää ja se on palvelu, johon normaaliolosuhteissakin panostetaan paljon. Se, että saamme valmistettua ja toimitettua ruuat esimerkiksi palvelutaloihin ja sairaaloihin, vaatii ihan joka päivä monen ihmisen työpanoksen, toimivan logistiikan ja infrastruktuurin. Kun häiriötilanne sattuu, haasteiden määrä kertaantuu”, Kulomaa muistuttaa.
Virpi Kulomaan mukaan sote-ruokahuollon palveluiden varautuminen häiriötilanteisiin on lähtökohtaisesti Suomessa hyvällä tasolla ja palvelut on turvattu lainsäädännössä. Uudet hyvinvointialueet ovat myös huomioineet häiriötilanteisiin varautumisen hyvin jo ruokahuoltoa järjestävien yritysten kanssa tehdyissä palvelusopimuksissa.
”Tästä huolimatta tarvitsemme paljon koulutusta, harjoituksia ja vuorovaikutusta. Jokaisen tahon pitää tietysti miettiä oma varautuminen, mutta yhdessä toimiessa voimme oppia toisten toimintatavoista ja erilaisissa harjoituksissa näemme käytännössä, mitä alueita meidän pitää yhä kehittää”, hän sanoo.
Pullonkauloja ei pidä vähätellä
Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Päivi Karttunen on osallistunut useampiin harjoituksiin, joissa on testattu ruokapalveluiden toimivuutta häiriötilanteissa. Hän kertoo, että sote-palveluiden ruokahuollon eri toimijoiden välillä yhteistyö on syvää ja eri valmiustasoista on sovittu tarkasti jo sopimustasolla. Silti harjoitukset ovat välttämättömiä.
”Olimme mukana HÄME24-harjoituksessa ja se paljasti meille, mikä toimii ja mikä ei toimi. Ruokapalvelujen toiminnan pullonkauloja ei pidä peitellä eikä vähätellä”, hän korostaa.
Vaikka kaikkien ruokapalveluita järjestävien vastuut on kirjattu sopimuksiin, poolisihteeri Virpi Kulomaa näkee, että juuri harjoituksissa selkiintyy se, mitä vastuut käytännössä tarkoittavat. Tässä ja muussa tiedon vaihtamisessa ja toisilta oppimisessa Ruokapalvelupooli voi olla tukena.
”Harjoitusten kautta saadaan usein myös yhteinen ymmärrys siitä, mikä palvelun taso voi olla erilaisissa tilanteissa. Niissä on myös opittu kuinka tärkeää tiedon vaihtaminen ja tiedottaminen juuri häiriötilanteissa on”.
Myös Päivi Karttunen nostaa esiin hyvän viestinnän merkityksen.
”Se, että eri tahot tuntevat toisensa, helpottaa keskinäistä viestintäämme ja sitä, että ymmärrämme paremmin miten toinen toimii. Tärkeä oppi onkin: tunne alueesi ihmiset ja kommunikoi heidän kanssaan usein.”
Hän muistuttaa, että sote-palveluiden ruokahuollon järjestämisessä kriisiaikana suuri haaste on tunnistaa kaikki ne tahot, jotka liittyvät kokonaisuuteen.
”Tarvitaan energiaa, tarvitaan vettä, tarvitaan raaka-aineet. Myös esimerkiksi tavarantoimittajien pitää varustautua poikkeusoloihin”.
Itse ruoan valmistaminen vaatii myös henkilökuntaa, joten etukäteen pitää suunnitella se, miten toimia, jos työntekijämäärä on normaalia paljon pienempi.
”Tämän lisäksi ruokaturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Siitä on pidettävä huolta kaikissa olosuhteissa”, Karttunen sanoo.
Yhteinen tahtotila tärkeintä
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Jani Mäkinen on samaa mieltä Päivi Karttusen ja Virpi Kulomaan kanssa siitä, että hyvä viestintä ja kommunikaatio auttavat kriisitilanteissa eteenpäin.
”Kun kaikilla osapuolilla on yhteinen tahtotila sellaisesta yhteistyöstä, että se toimii myös poikkeustilan ja kriisin aikana, olemme pitkällä”, hän sanoo.
Jani Mäkinen muistuttaa, että sote-palveluiden ruokahuollon järjestämisestä on tehty tarkat sopimukset ja niissä myös poikkeus- ja kriisiolot on otettu huomioon.
”Sopimuksessa myös edellytetään, että kyvykkyyttä on ylläpidettävä ja se tarkoittaa esimerkiksi harjoituksiin osallistumista. Teemme paljon yhteistyötä: meillä on yhteisiä tilaisuuksia ja harjoituksia, ja sen lisäksi käymme läpi asioita, joita huomaamme esimerkiksi silloin kun toimintaympäristö muuttuu.”
Jani Mäkinen on sitä mieltä, että vaikka yhteistä tekemistä on paljon, harjoituksia tarvittaisiin vähintään kerran vuodessa.
”Olemme harjoituksissa huomanneet, että vaikka monista asioista on etukäteen sovittu ja niistä on puhuttu, voi silti olla epäselvää, miten asiat kuuluu tehdä. Koska todellisessa elämässä joka ikinen poikkeustilanne on erilainen eikä vain yhtä ja samaa toimintamallia voida aina toteuttaa, on perusaskelmerkit oltava kaikilla osapuolilla kristallinkirkkaat. Niiden pohjalta voidaan sitten miettiä, miten kussakin tapauksessa toimitaan”, hän sanoo.
Harjoituksissa Jani Mäkinen on myös huomannut, kuinka paljon hyötyä on siitä, että ihmiset alueella tuntevat toisensa.
”Oman alueen lisäksi on hyvä tietää, miten naapurissa toimitaan. Esimerkiksi meidän täällä Päijät-Hämeessä kannattaa osallistua myös muiden alueiden ja organisaatioiden harjoituksiin ja ensi vuonna olemmekin mukana muilla alueilla järjestettävissä harjoituksissa”, hän kertoo.
Teksti: Terhi Paavola
