Turvallinen arki kuntien vetovoimana

“Kunta on ihmisille tärkeä yhteisö, joka turvaa paikallisesti arjen sujumisen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”, sanoo varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen Kuntaliitosta.

“Jos jokin häiriötilanne kunnassa aiheuttaa isompaa huolta, kuntalaiset soittavat lopulta kunnanjohtajalle, jos asia ei selviä nopeasti”, sanoo Myrskylän kunnanjohtaja Sam Vuorinen.

Kunta ja kunnanjohtaja ovatkin vastuussa siitä, että kuntalaisten elämä on sujuvaa ja turvallista niin arkena kuin poikkeustilanteissa. Se tarkoittaa kunnan ja kuntakonsernin ydintehtävien sekä kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista ja myös uhkiin varautumista.

“Käytännössä kunnan vastuu ulottuu lumenaurauksesta ja lenkkipolkujen valaisemisesta koulujen turvallisuuteen, vedenjakelusta energiahuollon toimintavarmuuteen ja viime kädessä aina sodan ajan tehtäväsuunnitteluun”, Vuorinen summaa.

Jatkuva varautumistyö osaksi kuntien arkea

“Kuntien varautumistyö on jatkuvaa riskien arviointia, harjoittelua ja suunnittelutyötä, jolla varmistetaan turvallisen arjen jatkuvuus ja varaudutaan ehkäisemään sitä uhkaavia tekijöitä. Myrskylässä arkiturvallisuuden varmistaminen on kirjattu kuntastrategiaan”, Vuorinen kertoo.

Myös Korhonen kannustaa jatkuvaan varautumistyöhön: “Kun kunnan varautumissuunnitelma on ajantasainen, kynnys toimintaan ei ole korkea tilanteen vaatiessa”.

Noin 2 000 asukkaan Myrskylä on Manner-Suomen toiseksi pienin kaksikielinen kunta, jossa yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa nuorten muuttaessa opintojen perässä pois paikkakunnalta. Uudellamaalla sijaitseva kunta on “metropolimaaseutua” mutta myös maaseutukunta, jossa on runsaasti alku- ja jalostustuotantoa sekä teollisuutta.

Kuntien erityispiirteet vaikuttavatkin osaltaan varautumiseen. Jos jonkun kunnan alueella on esimerkiksi raskaan liikenteen solmukohtia tai satamia, se tuo oman lisänsä varautumiseen.

“Myrskylässä varautumista on sekin, että kunnan johtoryhmän kokoonpano on normaalitilanteessa sama kuin se olisi häiriötilanteessa. Kaikki toimialajohtajat ovat aina edustettuina ja kutsumme tarpeen vaatiessa mukaan asiantuntijoita, kuten vaikka ympäristönsuojelusihteerin”, Vuorinen kertoo.

Kuntien varautumisen aste on kasvanut

“Kuntien valveutuneisuudessa ja varautumisen asteessa on otettu isoja askeleita covid-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena”, kertoo Korhonen.

Aiemmin itsekin kuntien johdossa toimineen Korhosen mukaan vielä 2000-luvun alkupuolella kunnissa varauduttiin lähinnä sota-aikaan tai infrastruktuurin häiriöihin. Isot häiriötilanteet, kuten Tapani-myrsky vuodenvaihteessa 2011–2012, herättivät viimeistään varautumisen arkisuuteen: häiriötilanteet voivat koskettaa ketä vain ja hyvin monitahoisesti.

“Usein yksi asia vaikuttaa heti toiseen ja se pitää huomioida myös varautumisessa. Esimerkiksi häiriö vedenjakelussa vaikuttaa välittömiin toimintoihin kodeissa, vanhusten hoidossa, kouluissa ja terveyskeskuksissa. Kun Ukrainasta pakenevia yhtäkkiä saapui maahan, monissa tapauksissa kunnat ja yksityishenkilöt olivat ensimmäisinä heitä vastassa. Se tarkoitti hätämajoituksen, ruoan ja myöhemmin lasten koulunkäynnin järjestämistä”, Korhonen kuvailee.

Hänen mukaansa kunnat ovat ihmisten turvaverkkoja ja yhteisöjä, jotka ensimmäisinä reagoivat poikkeustilanteisiin. Tähän tarpeeseen vastataan varautumalla hyvin. Se tarkoittaa jatkuvaa suunnitelmallista varautumista, siihen budjetoimista ja harjoittelua.

Yhteistyö kuntien kesken on myös olennainen osa varautumistyötä. Muun muassa yhteisharjoitukset valmentavat kuntia ja antavat mahdollisuuden osaamisen jakamiseen ja verkostoitumiseen.

Varautuminen tutuksi kuntalaisille

“Ihmisten kiinnostus varautumiseen herää, kun asiat koskettavat omaa elämänpiiriä. Esimerkiksi runsasluminen talvi lisää kiinnostusta teiden aukipitämiseen. Venäjän hyökkäyssota on saanut ihmiset kyselemään väestönsuojista”, Vuorinen luettelee ja jatkaa:

“Varautumisesta tiedottaminen onkin tärkeää. Asioita kannattaa avata pienissä erissä ja monikanavaisesti. Harva kun käy lataamassa kunnan sivuilta valmiussuunnitelmaa. Myrskylässä meillä on käytössä myös kuntalaisten uutiskirje, jolla tavoitamme tilaajat nopeasti asiassa kuin asiassa. Paperitiedotteellakin on yhä vankka asemansa esimerkiksi sähkökatkoja ajatellen.”

Myrskylässä on otettu käyttöön myös pandemian tuomia oppeja. Esimerkiksi Apupartio muodostettiin pandemian aikana lomautusuhan alla olleista kunnan työntekijöistä viemään ruokaa ja lääkkeitä eristyksissä olleille riskiryhmäläisille. Pandemia-ajan innoittamana syntyi myös abc-kortti, johon on kirjattu muun muassa kunnan ensitoimet yleisvaarallisen tartuntatautiepidemian varalta. Sen avulla kunnan ensitoimet niveltyvät osaksi sairaanhoitopiirin toimia.

Turvallisen arjen varmistaminen on Vuorisen mielestä Myrskylän vahvuuksia: “Maailma on murroksessa ja isot kriisit ovat järkyttäneet perusturvallisuutta viime aikoina. Turvallinen arki on hyvän elämän perusta ja siksi kuntien kannattaa satsata siihen, se voi olla myös vetovoimatekijä. Turvallinen olo arjessa lisää myös kuntalaisten omaa selviytymisvalmiutta ja luottamusta viranomaisiin”.