Taloyhtiöiden varautuminen häiriötilanteisiin

1. Laadi ja päivitä pelastussuunnitelma

Jos taloyhtiössä on vähintään kolme asuntoa, sillä on pelastuslain mukaan oltava pelastussuunnitelma. ”Vastuu siitä, että pelastussuunnitelma on laadittu ja ajan tasalla, on taloyhtiöllä, viime kädessä hallituksella”, kertoo neuvontalakimies Tapio Haltia Kiinteistöliitosta.

Pelastussuunnitelmasta on käytävä ilmi rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit. Lisäksi siinä tulee antaa toimintaohjeet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä vaaratilanteissa toimimisesta.

2. Viesti pelastussuunnitelmasta asukkaille

Pelastussuunnitelmaa ei ole tarkoitettu mappeihin haudattavaksi. Siitä tulee viestiä asukkaille säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun suunnitelmaan tulee muutoksia, sanoo lakiasiantuntija Jenni Valkama Isännöintiliitosta. ”Taloyhtiön kokoukset ja kotisivut ovat luontevia paikkoja viestinnälle. Tiivistelmä suunnitelmasta kannattaa laittaa näkyviin myös ilmoitustaululle ja jakaa kaikkiin huoneistoihin.” Pelastussuunnitelmassa on hyvä kertoa myös, onko taloyhtiöllä oma väestönsuoja, tai missä lähin suoja sijaitsee.

3. Tiedota väestönsuojasta

Kaikissa taloyhtiöissä ei ole omaa väestönsuojaa, sillä esimerkiksi rakennusvuosi, taloyhtiön koko ja talon käyttötarkoitus vaikuttavat vaatimuksiin. Väestönsuoja on useimmissa 1950-luvun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. ”Tämänhetkisen lain mukaan suoja pitää rakentaa kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin, joiden pinta-ala ylittää 1200 neliötä”, Haltia kertoo.

Naapurustossa voi olla myös yhteinen väestönsuoja. Etenkin tiiviillä kaupunkialueilla väestönsuoja voi sijaita esimerkiksi parkki- tai metrotunnelissa. Normaalioloissa suoja toimii usein muussa käytössä, esimerkiksi varastona tai harrastustilana. Tiedota asukkaille, missä asukkaiden väestönsuoja sijaitsee. Laki edellyttää, että suoja pitää saada käyttöön 72 tunnin kuluessa viranomaisen niin määrätessä.

4. Tarkista väestönsuojan varusteet ja laitteet

Väestönsuojan pakollisiin varustuksiin kuuluvat varavesiastiat, kuivakäymälät, vesi- ja sähköpisteet sekä oma ilmanvaihtolaitteisto. “Kiinteää puhelinpistettä ei enää vaadita, vaan se voidaan korvata yleisen matkapuhelinverkon laajakaista-antennilla”, Haltia sanoo.

Jotta laitteet myös toimivat tosipaikan tullen, ne kannattaa tarkistaa ja koekäyttää vuosittain. Kymmenen vuoden välein tulee tehdä perusteellisempi tarkastus, niin kutsuttu tiiviyskoe, josta pitää laatia myös raportti. Jos taloyhtiöllä ei itsellään ole osaamista laitteiden huoltamiseen ja koekäyttöön, ne voi ostaa palveluina asiaan vihkiytyneeltä yritykseltä.

5. Varaudu viisaasti omaehtoisesti

Häiriötilanteisiin varautumista voi vahvistaa monin tavoin, vaikka laki ei siihen suoraan velvoittaisikaan. Jos taloyhtiössä on oma väestönsuoja, hallitus voi nimetä erillisen väestönsuojanhoitajan. ”Tehtävä ei vaadi erityisosaamista, ja siihen voi saada myös koulutusta. Esimerkiksi Pelastusliitot ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestävät kursseja”, Valkama sanoo. Lisäksi väestönsuojan varustustasoa voi nostaa vapaaehtoisesti esimerkiksi ensiapuvälineillä ja joditableteilla.

Myös taloyhtiöiden energiaratkaisuja voidaan miettiä varautumisnäkökulmasta. “Esimerkiksi maalampö- ja lämpöpumput sekä aurinkopaneelit kiinnostavat nyt monia taloyhtiöitä.” 

6. Kannusta asukkaita varautumaan myös itsenäisesti

Jokaisella taloyhtiön asukkaalla on vastuunsa varautumisessa. ”Asukkaiden kannattaa olla aktiivisia ja perehtyä tietoon, mitä taloyhtiö tarjoaa. Esimerkiksi pelastussuunnitelmasta saa tietoa juuri oman taloyhtiön tilanteesta.”

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään ainakin kolme vuorokautta eli 72 tuntia häiriötilanteen, vaikkapa sähkökatkon, sattuessa. Perusvarautuminen koskee etenkin ruoan, veden ja lääkkeiden riittävyyttä, mutta joka kodissa kannattaa olla myös esimerkiksi paristokäyttöinen radio, paristoja, taskulamppu ja varavirtalähde kännykän lataamista varten.

On hyvä huomata, ettei väestönsuojiin varastoida esimerkiksi ruokaa. Jos käsky väestönsuojaan siirtymisestä tulisi, jokaisen pitäisi ottaa mukaansa omat tarvikkeensa ruoista petivaatteisiin. Taloyhtiöt voivat tilata asukkaille neuvontaa 72 tunnin varautumiseen.

7. Omakotitaloasukkaat varautuvat omatoimisesti

Laki ei ohjeista omakotitaloissa ja maaseudulla asuvien varautumista. Myöskään väestönsuojia ei välttämättä löydy kaupunkien ulkopuolelta. Näillä alueilla asuvien – kuten mökkeilijöidenkin – täytyy itse huolehtia varautumisestaan. Ensisijainen suojapaikka on oma koti.

“On hyvä muistaa, että väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan jos jotain sattuisi, väestö pyritään siirtämään turvallisemmalle alueelle”, Haltia kertoo.

Varautumissuositus kotitalouksille

Teksti: Heli Koppelo

Kuvat: Jenni Valkaman kuva: Isännöintiliitto. Tapio Haltian kuva: Katri Lehtola, Keksi.