Omin avuin 72 tuntia
Varautumissuositus 72 tuntia on tarkkaan mietitty kokonaisuus, joka tukee niin yksilön kuin yhteiskunnan selviämistä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Jokainen kansalainen on osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi ihan jokaisen on syytä varautua.
Kuvittele, että paikkakunnallesi tulee parin vuorokauden sähkökatko. Kotona on pimeää, vettä ei tule hanasta, eikä vessa toimi. Ruuat lämpiävät jääkaapissa, ja kännystäkin loppuu virta. Kaupat sulkevat ovensa, koska maksujärjestelmät eivät toimi. Jos on talvi, asunnostasi saattaa tulla myös hyvin kylmä, kun lämmitys ei toimi.
Sota Ukrainassa on kasvattanut kiinnostusta varautumiseen ja varautumiskoulutuksiin. Myös sotaan liittyviä häiriötilanteita ajatellen pitkään voimassa ollut 72 tunnin varautumissuositus tarjoaa pätevää ohjeistusta.
“Jos olet varautunut hyvin sähkökatkoon, olet varautunut jo moneen muuhunkin häiriötilanteeseen. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka moneen asiaan sähkö vaikuttaa”, sanoo viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).
Häiriötilanteet syntyvät hyvin monenlaisten tapahtumien seurauksena. Syy sähkökatkoon tai juomaveden loppumiseen voi olla myrskyn kaltainen luonnonilmiö tai vaikka inhimillinen virhe, jossa juomavesi pilaantuu sen sekoituttua jäteveteen. Myös sairastumisen varalta on hyvä varautua.
“Yksilötason varautuminen on kaikissa tapauksissa tärkeää, koska varautuminen lähtee aina yksittäisistä ihmisistä. Ei voi siis ajatella, että vain organisaatiot varautuvat. Häiriötilanne voi myös koskea yhtä lailla yhtä yksilöä kuin koko kaupunkia tai vaikka maakuntaa. Jos yksilöt eivät ole varautuneet, he eivät ehkä häiriötilanteessa pysty toimimaan tehtävissään, jolla voi olla suurikin yhteiskunnallinen merkitys”, Räsänen muistuttaa.
Sisäministeriön johdolla tehdään kolmen vuoden välein kansallinen riskiarvio eli millaisiin riskeihin Suomessa pitää varautua. Kansallisessa riskiarviossa on tultu siihen tulokseen, että haastava häiriötilanne, joka todennäköisimmin voisi kohdata Suomea ja johon kansalaistenkin olisi hyvä varautua, on pitkittynyt sähkökatko.
SPEK puolestaan tutkii niin ikään kolmen vuoden välein suomalaisten tietoja, taitoja ja asenteita varautumista kohtaan ja kriisinkestävyyttä. Näiden tutkimuksien mukaan suomalaiset ovat varautuneet parhaiten tulipaloihin ja tapaturmiin.
“Kansalaiset tiedostavat aika hyvin erilaisten häiriötilanteiden mahdollisuudet. Karkeasti voi sanoa, että parhaiten ovat varautuneet iäkkäät ja maaseudulla asuvat. Vähiten taas nuoret kaupunkilaiset. Heillä saattaa olla käsitys, että kauppa ja verkko tarjoavat aina kaiken avun 24/7”, Räsänen kertoo.
Yleensä eniten keskustelua herättävät kansalaisille suunnatuissa tilaisuuksissa kotivara sekä vesi ja sen varastointi. Kristiina Mattila-Nousiainen toimii turvallisuuskouluttajana ja tietää, mikä ihmisiä puhuttaa.
“Usein kysytään, miksi pitäisi varata kaupan pullovettä, eikä omaa kraanavettä. Itsepullotetussa vedessä erilaiset epäpuhtaudet alkavat helposti kasvaa, siksi pullovesi on turvallisempi valinta”, Mattila-Nousiainen sanoo.
Ukrainan sota on kuitenkin kasvattanut kiinnostusta varautumiseen laajemminkin. Varautumissuositus 72 tuntia -sivustolla kävi ennen Ukrainan sotaa keskimäärin 200 ihmistä päivässä. Sodan alettua sivulla on käynyt korkeimmillaan lähes 60 000 kävijää yhtenä päivänä. Mattila-Nousiainen pitää yleensä varautumisesta yleisöluentoja tai 72 tuntia -kouluttajakoulutuksia muutaman vuodessa. Nyt hän on maaliskuun loppuun mennessä pitänyt tai sopinut kymmeniä koulutuksia. Koulutuksen voi varata 72 tuntia -sivustolta.
Näin varaudut häiriötilanteisiin kolmeksi vuorokaudeksi
Varautumisen kivijalka on sähkökatkoon varautuminen. Siihen varautumalla on jo valmistautunut moneen häiriötilanteeseen. Katso vinkit 72 tunnin varautumiseen.
Kotivara tarkoittaa, että kotona on varalla ainakin 72 tunniksi sellaista ruokaa, jota muutenkin tulisi syötyä. Kaapissa olevaa syödään ja täydennetään jatkuvasti. Se ei ole erillinen hätävarasto. Sähkökatkon sattuessa kylmäsäilytyksessä olleita ruokia syödään pilaantumisjärjestyksessä. Jääkaappipakastin säilyy kylmänä melko pitkään, jos ovea ei avata. Talvipakkasella elintarvikkeita voi varastoida ulkonakin.
Ruoan valmistamiseen sähkökatkon aikana käy esimerkiksi takka ja ulkotiloissa retkikeitin tai pihagrilli.
Puhdas juomavesi on osa kotivaraa ja sitä on syytä olla kotona niin, että se riittää talouden ihmisille ja lemmikeille 72 tuntia. Pullotettu vesi säilyy hyvänä muutaman vuoden, hanavesi kanisterissa noin viikon. Jos vedenjakelu keskeytyy pitemmäksi aikaa, vesilaitos järjestää alueelle vedenjakelupisteet. Veden kantamiseen jokaisella olisi hyvä olla puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri.
Vessa ei toimi, kun sähkö katkeaa. Jos ei ole pihahuussia, kotona on hyvä olla isoja ja jämäköitä roskapusseja, joita voi laittaa wc-pyttyyn asiointia varten. Pussin pohjalle voi laittaa kuivikkeeksi esimerkiksi sanomalehti- tai talouspaperia. Käsien pyyhkimiseen käy kosteuspyyhkeet. Roskapussit viedään sekajätteeseen, mutta sähkökatkojen aikana voi varautua myös jätehuollon toimintahäiriöihin. Myös esimerkiksi kevyt kuivakäymälä käy varautumisesta.
Lääkkeitä, joita tarvitaan säännöllisesti tai kohtausten varalta, on oltava ainakin muutaman viikon tarpeeseen. Kipulääkkeet, ensiapupakkaus haavanhoitotarpeineen, lääkehiili ja joditabletit kuuluvat joka kodin lääkekaappiin. Ensiaputaidot ovat myös hyvää varautumista.
Varavaloja tarvitaan erityisesti, jos sähkökatko sattuu pimeään vuodenaikaan. Kynttilöillä ei pitkälle pötki. Joka kodissa olisi oltava toimiva taskulamppu ja pattereita. Otsalamppu on myös hyvä, koska se vapauttaa kädet. Retkiliikkeistä saa myös patterikäyttöisiä retkivalaisimia.
Lämmitys katkeaa sähköjen myötä ja talvella asunnot kylmenevät nopeasti. Pidä silloin lämpimänä yksi huone, sulje väliovet ja tilkitse aukot. Jos tilaa ei voi lämmittää esimerkiksi puilla, yöt kannattaa nukkua makuupusseissa ja rakentaa lämpöä pitävä “teltta” vaikka pöydän alle. Myös retkiteltan voi pystyttää sisätiloihin.
Alkusammutusvälineet kuten sammutuspeite ja käsisammutin ovat tarpeen joka kodissa. Pitkittyneessä häiriötilanteessa viranomaiset eivät ehdi auttaa samalla tavoin kuin normaalina aikana.
Käteistä kotona kannattaa säilyttää muutaman päivän tarpeisiin maksuvälinehäiriöiden varalta.
Tiedonvälitys on ensiarvoisen tärkeää häiriötilanteissa. Paristokäyttöinen radio FM-kanavineen on varmempi kuin sähköstä riippuvaiset kännykkä ja internet. Varaparistot kuuluvat tietysti settiin. 112 Suomi -sovellus kannattaa ladata kännykkään. Se kertoo hyvinkin aluekohtaisesti tarpeellisia tietoja.
KOVA-toimikunta tukee kotitalouksien varautumista
Kotitalouksien varautuminen on tärkeä osa huoltovarmuustyötä. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen tukemisessa puolestaan järjestöjen rooli on merkittävä varsinkin ruokahuollon osalta. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta eli KOVA-toimikunta toimii kotitalouksien varautumisen asiantuntija- ja kehittämisverkostona.
Mukana olevat yhdistykset ja organisaatiot edistävät yhteiskunnan huoltovarmuutta ja varautumista, luonnontuotteiden, riistan ja kalan talteenottoa ja käyttöä, kotiviljelyä, puutarhanhoitoa, ympäristönhoitoa, kotimaisten energialähteiden käyttöä sekä kotitaloutta ja ruokakulttuuria. KOVA-toimikunnan toimintaa koordinoi SPEK ja se on yksi Huoltovarmuuskeskuksen toimialoista.
Kotitalouksille on laadittu 72 tunnin varautumissuositus. Voit tutustua ohjeisiin sivustolla 72 tuntia. Sivustolta voi tilata myös kouluttajia.
Teksti: Hanna Kangasniemi, Kuvat: SPEK ja HVK
