Hamstraus taklataan tiedolla
Suomessa eivät sen enempää ruoka kuin vessapaperikaan hevin lopu. Siitä pitää huolen päivittäistavarahuollon hiottu toimitusketju. Niinpä hamstraukseen johtavaa paniikkia tuotteiden loppumisesta on turha lietsoa. Hamsteri-opas antaa vinkkejä muun muassa siihen, miten kauppa ja media voivat estää hamstrausilmiön syntymisen.
Koronapandemian alussa osassa kauppoja vessapaperi- ja pastahyllyt ammottivat tyhjinä. Huhu perustuotteiden loppumisesta sai aikaan ostopaniikin. Kauppiaan kannalta tilanne oli nurinkurinen: tavaraa oli kyllä tulossa, mutta äkillinen kysyntäpiikki laittoi toimitusketjun sekaisin.
“Suomi nyt on viimeinen maa, jossa vessapaperi loppuisi. Tyhjät hyllyt johtuivat automaattisen tilausjärjestelmän kirjautumisista. Kun tuote kulkee kassan läpi, siitä menee tieto tilausjärjestelmiin, ja uutta tuotetta saadaan 48 tunnin kuluessa. Yllättävä kysyntäpiikki sotkee tilannetta”, 30 vuotta kauppiaana toiminut Kupittaan Citymarketin kauppias Hannu Aaltonen sanoo.
Todellisuudessa siis pastoja ja papereita lastattiin juuri rekkoihin tai ne olivat jo matkalla kauppaan, kun kuluttajien panikointi tyhjensi hyllyjä. Hamstraus voikin aiheuttaa hankaluuksia ja häiriöitä niin teollisuudelle, tavarantoimittajille kuin kaupallekin.
Toimitusvaikeuksia saattaa silti esiintyä joidenkin tuoretuotteiden, kuten lihavalmisteiden kohdalla.
“Lihajalostajat eivät pysty yhtäkkiä tuottamaan vaikkapa broilerin tai naudanlihaa suunniteltua enemmän. Eläinten kasvua ei voi nopeuttaa”, Aaltonen kertoo esimerkin.
Hamstrauksesta tai pikemminkin sen taklaamisesta on tärkeä puhua. Ja nimenomaan silloin, kun paniikki ei ole päällä.
Koko elintarvikeketjun toimiva yhteispeli on tärkeää ja yllättävistä kysyntäpiikeistä aiheutuu harmia kaikille. Siksi Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) laati Hamsteri-hankkeessaan viestintäoppaan, joka auttaa viestimään niin, ettei ostopaniikkia synny. Oppaasta jokainen meistä voi lukea, miksi hamstrausta ylipäätään esiintyy ja miten siihen voi itse suhtautua.
Koko ketjun yhteistyö on tärkeää
“Median tehtävänä on kertoa kansalaisille uutisia. Ja jos ruokakaupassa ovat hyllyt tyhjinä, olisi outoa, jos siitä ei kerrottaisi. Kauppa voi kuitenkin auttaa toimittajaa tekemään uutisen, jossa kerrotaan tilanteen oikeat syyt ja taustat”, HVO:n Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen sanoo. Hän on ollut mukana laatimassa Hamsteri-hankeen opasta.
Todenmukaisen tilanteen kertomisessa kuvilla on suuri merkitys. Sen sijaan, että toimittaja ja kuvaaja viedään tyhjien hyllyjen äärelle, Koskinen neuvoo tekemään haastattelun esimerkiksi siellä, missä rekkoja pakataan tai jossa varastojen hyllyt ovat täynnä.
“Oikea-aikainen ja oikea tieto ovat tärkeimmät keinot taklata hamstrausta.”
Koskinen ymmärtää, miksi tyhjistä hyllyistä ja hamstraamisesta uutisoidaan, ja miksi ylimääräisen pastan tai vessapaperin ostaminen saattaa houkutella. Kauppojen arki on tärkeä osa ihmisten arkea ja etenkin ruokaan liittyvä asiat kiinnostavat ja ovat meille tärkeitä.
“Kauppiaiden onkin tärkeä kertoa asiakkailleen, miten elintarvikeketju toimii ja tavara kulkee. Silloin ihmiset ymmärtävät, että poikkeuksellisiinkin tilanteisiin on varauduttu”, Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa myös kauppiaiden on hyvä ymmärtää median toimintatapoja ja toimittajien näkökulmaa. Media ei ole vaikeuttamassa kaupan työtä.
“Julkisen sanan neuvoston sivuilta löytyvät Journalistin ohjeet, jotka kannattaa lukea. Niiden mukaan journalistit ovat vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Hekin haluavat palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Aivan kuten kauppa.”
Hamstrausta ei esiinny kovin usein
Aaltonen kertoo, ettei hän ole kauppiaan urallaan törmännyt kuin pariin todelliseen hamstraustilanteeseen. Joskus huhu joulukinkkujen saatavuusongelmista on herättänyt yhtäkkisen kysyntäpiikin.
“Onneksi suomalaiset kuluttajat ovat fiksuja, eikä hamstrausta juuri ole esiintynyt. Se kertoo myös siitä, että meillä asiat ovat kunnossa. Päivittäistavarahuollon toimitusketju ja alan toimijoiden yhteistyö toimii.”
Suunnitelmallisuus oman ruokahuollon suhteen on Aaltosen mukaan itse kullekin hyvä keino pitää ostopaniikki aisoissa. Sitä paitsi rahaa säästyy, kun kaupassa ei tarvitse käydä päivittäin.
“Ostoksia ja syömistään kannattaa suunnitella tarkkaan etukäteen. Monet ovat siirtyneet myös verkkokaupan asiakkaiksi ja todenneet ruokaostosten tulevan näin edullisemmaksi.”
Turvallisuudentunnetta lisäävät myös esimerkiksi pitkään säilyvät teolliset elintarvikkeet. 72 tunnin kotivara on Aaltosenkin perheellä hoidossa.
“Esimerkiksi meillä on kaapissa puuroa, näkkäriä, hernekeittoa ja muuta hyvin säilyvää varmasti 4–5 päivän varalle”, Aaltonen sanoo.
Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Jussi Vierimaa (Hannu Aaltonen ja kuvituskuvat) ja Meeri Utti (Tero Koskinen)
Lue lisää aiheesta:
