Yhteen hiileen puhaltaminen koko yhteiskunnan tasolla teki vaikutuksen

“Saimme päivän aikana nähdäksemme vain pienen siivun suomalaisten tavasta varautua kyberuhkiin ja -häiriöihin, mutta näkemämme teki vaikutuksen. Oli mielenkiintoista, miten paljon eri aloja ja sektoreita TIETO24-harjoituksessa oli mukana, eikä vain tässä harjoituksessa, vaan ylipäätään sitoutuneina varautumistyöhönne. On harvinaista, että tahot, joilla on erilaiset intressit, kykenevät yhteistyöhön tällä tasolla. En ole nähnyt muualla vastaavaa intensiivistä yhdessä tekemisen henkeä. Koko yhteiskunta seisoo varautumistyön takana, jokaisella on roolinsa ja rooli otetaan vakavasti. Se on kiinnostavaa ja myös rohkaisevaa”, sanoo Ben Hiller, jonka vastuulla on muun muassa NATOn kyberpuolustuspolitiikan ja -toimintasuunnitelman kehittäminen ja täytäntöönpano.

Hans Nelson, kyberpoliittinen neuvonantaja Yhdysvaltain NATO-operaatiossa, sanoi puolestaan kiinnittäneensä huomiota kansalaisten, viranomaisten ja organisaatioiden väliseen vahvaan luottamukseen.

“Suomalaisilla on myös hyvin pragmaattinen suhtautuminen resilienssiin. Sen kehittämiseksi tehdään paljon töitä jo ennen kuin mitään ikävää on tapahtunut. Resilienssiä ei voi vain rakentaa, se on testattava tosielämässä. Mutta kun miettii sitä, miten säännöllisesti te harjoittelette ja miten yhteistyönne on jatkuvaa, resilienssikin kehittyy. Tästä voivat myös muut NATO-maat ottaa oppia”, Nelson sanoo.

Nelsonin mukaan varautumistyössä puhutaan usein teknisestä varautumisesta tai infrastruktuurista. Suomen mallissa hän ihaili, miten yritykset kiinnittävät huomioita myös henkiseen kriisinkestokykyyn.

“Tuntuu siltä, että valmistaudutte erilaisiin häiriötilanteisiin niin hyvin kuin voitte, mutta ette stressaa liikaa. Mielessänne on jokinlainen korkeampi tavoite, kollektiivinen konsensus siitä, että teidän tapanne toimia ja varautua on oikea. Ollaan realisteja tosiasioiden edessä, mutta ei panikoida”, Hiller jatkaa.

Suomella on annettavaa NATO-yhteisölle

TIETO24-intensiiviharjoitus keskittyi tänä vuonna erityisesti tiedonvaihtoon. NATOlla puolestaan on paljon sotilaallisia harjoituksia. Vierailijoiden mielestä osaan NATO-harjoituksiakin voisi integroida mukaan yhteistyötä yritysten, viranomaisten ja eri hallinnonalojen välillä.

“Suomi on varsin tuore NATOn jäsen, mutta se on jo nyt esittänyt NATOn tapaamisissa kiinnostavia näkemyksiä muun muassa siitä, miten kyberturvallisuuteen keskittyneiden tahojen yhteistyötä voisi integroida paremmin varautumisharjoituksiin”, Nelson sanoo.

NATOlla on sotilaallisten harjoitusten lisäksi erilaisia kyberturvallisuuteen keskittyneitä harjoituksia, joissa esimerkiksi testataan teknisiä valmiuksia, päätöksentekoa erilaisissa tilanteissa sekä kriisinhallintaa.

“Meillä on myös muun muassa alusta, johon eri maat voivat ladata tietoa erilaisista haittaohjelmista ja kyberhäiriöistä, jotta muut maat voivat tunnistaa kyseiset ohjelmat omissa verkoissaan.”

Pienemmätkin resurssit riittävät, kun ne kohdistetaan oikein

Nelson ja Hiller painottavat, että varautumisharjoittelussa suuret resurssit eivät välttämättä takaa parempaa tulosta.

“Suomessa toiminta on leania, mikä on mielenkiintoista ja tekee harjoittelusta ja varautumisesta sujuvampaa ja helpompaa. Suurempi ei ole aina parempi”, Nelson sanoo.

Mutta pitäisikö harjoitusyhteistyötä kuitenkin lisätä NATO-maiden välillä kyberhäiriöiden ja -uhkien varalta? Silloin resursseja olisi eittämättä myös enemmän käytössä.

“Varautumisharjoittelulle on aina tilausta. Etenkin tämänhetkisessä maailmantilanteessa meidän on syytä hyödyntää kaikkia kehittämiämme varautumistyökaluja. Harjoituksissa kannattaa käyttää entistä enemmän reaalimaailman skenaarioita, jotta todellisen uhan tai häiriön osuessa kohdalle, olemme oikeasti valmiita toimimaan”, Nelson sanoo.

Hiller näkee, että varautumisharjoittelun tulee olla aiempaakin keskittyneempää, räätälöityä juuri NATOlle.

“Ei ole toista organisaatioita, joka tarjoaisi vastaavanlaista alustaa kyberosaajien ja niiden sidosryhmien yhteistyölle. Yhtä lailla mukaan voisi ottaa myös muita kansainvälisiä organisaatioita, kuten EU tai YK.”

Jos Hiller ja Nelson saisivat kehittää TIETO-harjoituksia, he lisäisivät niihin kansainvälisyyttä.

“Nyt harjoitus on kansallinen, mutta todennäköisesti tänne kohdistetulla kyberhyökkäyksellä tai -uhalla on vaikutuksia laajemminkin kuin vain Suomeen tai muihin Pohjoismaihin. Harjoituksen voisi kytkeä kansainvälisiin vastatoimiin, tuoda mukaan myös esimerkiksi NATOn asiantuntemusta ja näkemystä. Toisaalta näimme vain pienen katkelman harjoituksesta, joten ehkä kansainvälinen puoli on jo huomioitu”, Hiller sanoo.

“Teillähän on jo varautumis- ja viestintäyhteistyötä esimerkiksi Ruotsin kanssa. Kansainvälisen aspektin vahvistaminen on varmasti viisasta. Samoin olemassaolevien yhteyksien hyödyntäminen ja uusien kehittäminen. Jos esimerkiksi logistiset yhteydet Suomeen vaikeutuvat ja tulee vaikkapa komponettipulaa tai vastaavaa, apua voi saada naapurista”, Nelson visioi.

Uhkista huolimatta kollektiivinen turvallisuus on parantunut

Hillerin ja Nelsonin viesti suomalaisille on kannustava: Suomen ja Ruotsin liittyminen NATOn jäseniksi on parantanut koko liittokunnan suojaa. Voimme luottaa siihen, että tarvittaessa saamme apua.

“Suomalaiset eivät ehkä tajuakaan, miten innoissaan ja helpottuneita koko NATOn henkilöstö ja allianssi olivat teidän ja Ruotsin liittymisestä NATOn jäseniksi. Kaikki eivät uskoneet sen tapahtuvan ehkä koskaan”, Hiller sanoo.

Tämä on uuden aikakauden alku ja NATOnkin on mietittävä toimintatapoja uusiksi.

“Sijaintinsa vuoksi Suomella on annettavanaan kokemuksensa, te tuotte kapasiteettia. Yhteistyö tuo myös investointeja puolin ja toisin”, Hiller lisää.

Teksti: Leena Filpus / kuvat: Meeri Utti

Lue lisää:
TIETO24-harjoituksen tarkkailijat: “Kyberuhkien torjunta on tiedonvaihtoa”
TIETO24 huipentui monitasoiseen roolipeliin, jossa tieto todella oli valtaa
TIETO24-harjoitus edistää yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä