Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

TIETO24 huipentui monitasoiseen roolipeliin, jossa tieto todella oli valtaa

Synkkiä pilviä kokoontuu tasavallan ylle. Ongelmat eskaloituvat ja raportteja eri tasoisesta kiusanteosta saadaan ympäri maata. Ulkopuolisten tahojen hybridioperaatiot hämmentävät pakkaa aina siinä määrin, että kansalaiset eivät enää tiedä, mihin uskoa. Pahantahtoisen hyökkäyksen kruunaa disinformaatiokampanja, joka on valjastanut käyttöönsä tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median. Kohta oikea tieto jo hukkuu harhaanjohtavien väitteiden, härskien huhujen ja kylmän laskelmoivien valheiden suohon. Mikä neuvoksi?

28.10.2024
harjoituksetinformaatioturvallisuustieto24

Yllä oleva kuvaus ei ole Ilkka Remeksen uuden romaanin takakannesta, vaan lokakuisesta TIETO24-harjoituksesta. TIETO24 harjoitti viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa laajassa yhteiskunnan häiriötilanteessa peräti 180 organisaation voimin.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin TIETO24 käynnistyi jo maaliskuussa – ja lokakuussa koettiin sen huipentuma eli intensiivivaiheen roolipeli, jossa osallistujat larppasivat toimintaa kuvitteellisessa kriisitilanteessa.

Harjoituksessa vastustajan ja hyökkääjän roolissa oli Red Team, jonka jäsenet olivat keränneet takataskuihinsa kaikki kuviteltavissa olevat konnankoukut. Yhtenä Red Teamin mediavelhona toimi Antti Sillanpää, joka normaalisti vetää Huoltovarmuuskeskuksen informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta. Sillanpää nautti ”pahiksen” roolista täysin siemauksin.

”On mahtavaa, kun voi tehdä hyvää leikkimällä pahaa”, hän virnistää.

Hämähäkkinä valheiden verkossa

Sillanpää tiimeineen junaili harjoituksen osallistujien ”iloksi” täyden kattauksen harhaanjohtavaa informaatiota, apunaan kaksi tiedotusvälinettä ja sosiaalisen median kanavia.

”Tällä lailla toteutettiin harjoituksen infokomponentti osana isompaa operaatiota”, hän kuvailee.  

Antti Sillanpää, HVK

TIETO24-harjoituksessa vihollisen hyökkäyksen kärki oli energia ja siihen kytkeytyvä logistiikka – ja mediakomppania tuki tätä pääoffensiivia. Mutta miten viranomaisten ja yritysten rivit sitten kestivät infoiskut?

”Disinformaatiomaisemassa tapahtui lopulta niin paljon, että kaikkea eivät osallistujat edes havainneet”, paljastaa Sillanpää. Tästä hän päättelee, että syötteitä saattoi olla jo liikaa – tai sitten roolipelaajat eivät olleet harjaantuneet huomaamaan informaatiovaikuttamista.

”Yksi harjoituksen tavoitteista olikin se, että kouliinnutaan tajuamaan, milloin vaikutuskeinoja on käytössä.”  

Viisaskin menee vipuun

Ajan tasalla pysyminen ei ole mikään helppo rasti. Tekoäly ja etenkin sen laajat kielimallit mahdollistavat äärimmäisten hienostuneiden ja räätälöityjen toimintatapojen käytön. Tekoäly voi luoda vaikkapa chat-huoneen täydeltä keskusteluja, joita ei aidosta hevin erota.

”Nämä sisällöt ovat jo niin vakuuttavia, että yksilö haksahtaa helposti. Medialukutaitokaan ei auta.”

Tämän takia tarvitaan ”nettisheriffejä” eli informaatioturvallisuuden osaamiskeskusta ja muita epäautenttisen tiedon jäljittäjiä. Osaamiskeskus etsii vaikuttamiskampanjoita teknisen analyysin avulla:

”Emme ota kantaa sisältöjen oikeudellisuuteen tai julkaisijan motivaatioihin, vaan etsimme tiettyjä teknisiä piirteitä, jotka viittaavat epäautenttisen informaation levitykseen.”    

Seuraa datavirtaa!

Viranomaisille, yrityksille ja muille organisaatioille Sillanpäällä on viesti: mediaseurantaan pitää saada järjestelmällistä otetta, jotta manipuloidut muutokset huomataan.

”Kriisitilanteessa pitää olla valmiiksi koetellut prosessit, joiden mukaan toimitaan.”

Lisäksi Sillanpää huomauttaa, että TIETO24:n kaltaiset harjoitukset auttavat ymmärtämään, millä alueilla pitää petrata.

”Ihan penkin alle mennyt harjoituskin voi toimia arvokkaana herätteenä organisaatiossa”, hän tietää.

Penkin alla ei porukkaa kuitenkaan ole ruuhkaksi asti. Sillanpään mukaan suomalaisilla toimijoilla on yleensä ”peruspalikat kunnossa”. Ankkurina toimii avoin tieto- ja kansalaisyhteiskunta: väestö on koulutettua, media on vapaata, viranomaisiin luotetaan ja yhteistyö on meille luonteva tapa edistää asioita.

”Avainsana on luottamus. Se ruokkii kokemusta aidosta yhteisöstä.”

Kaapattu kupla

Disinformaattorit maalittavat usein marginaalisia ryhmiä, joilla on jo oma agenda valtamedian mielenkiinnon ulottumattomissa.

”Näissä kuplissa voidaan ajatella, että media ei palvele meitä. Kyynisyys ei kuitenkaan suojaa manipulaatiolta”, toteaa Sillanpää. Sitkeät huhut – vaikkapa rokotteiden vaarallisuudesta – voivat lähteä vyörymään näistä kuppikunnista.

”Meidän täytyy pitää kuplat avoimina ja jakaa julkinen tila parhaamme mukaan.” 

TIETO24-harjoitus

  • Harjoitti viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa laajassa yhteiskunnan häiriötilanteessa pitkin vuotta.
  • Mukana yli 180 organisaatiota: mm. toimialoista vastaavat sektoriviranomaiset ja ministeriöt sekä Huoltovarmuuskeskus, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, poliisi, puolustusvoimat ja Yleisradio.
  • Teemana erityisesti energia-ala ja siihen kytkeytyvä logistiikka.
  • Joka toinen vuosi järjestettävien TIETO-harjoitusten järjestämisvastuu on Huoltovarmuuskeskuksella, käytännössä harjoitusta organisoi Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Digipooli.
  • TIETO-harjoituksia on järjestetty 1970-luvun lopulta lähtien.

Teksti: Sami Anteroinen / Kuvat: Meeri Utti

Lue myös: TIETO24-harjoitus edistää yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

TIETO24-harjoituksen tarkkailijat: “Kyberuhkien torjunta on tiedonvaihtoa”

TIETO24-intensiiviharjoituksen tarkkailijat Ruotsista ja Virosta korostivat tiedonvaihdon merkitystä kyberuhkien ja -häiriöiden torjunnassa. Toimiva yhteistyö helpottaa parhaimmassa tapauksessa myös rajaamaan ongelmien vaikutuksia.
Tummatukkainen nainen seisoo kadulla kotiovensa edessä vesisateessa. Vesipisarat ovat suuria kuplia, joista yhdessä etualalla olevassa kuplassa lukee 72 tuntia.

Suomalaiset haluavat oppia varautumaan – 72 tuntia -yleisökoulutusten suosio reippaassa kasvussa

Varautumiskoulutusten suosio kasvaa. Viime vuonna 72 tuntia -yleisökoulutuksia oli yli 200 ja niissä yli 8 300 osallistujaa.
Lähikuva käsistä, jotka pitävät maksupäätettä sekä puhelinta. Taustalla näkyy henkilö, jolla on päällään valkoinen kauluspaita ja musta kravatti.

Myös yritykset tarvitsevat varautumissuunnitelmia pankkihäiriöiden varalta

Yritykset ottavat riskienhallinnassaan huomioon lukuisia mahdollisia häiriöitä, joista yhden tulisi olla varautuminen pankkien häiriötilanteisiin. Siinä vaiheessa kun yrityksen pankkipalvelut lakkaavat esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen takia toimimasta, ollaan myöhässä.