TIETO24-harjoituksen tarkkailijat: “Kyberuhkien torjunta on tiedonvaihtoa”

“Sujuvan tiedonvaihdon merkitys ja tiedonvaihdon laajuus viranomaisten, yritysten ja eri sidosryhmien välillä kävi TIETO24-harjoituksessa meille tarkkailijoille varmasti selväksi. Harjoituksessa oli niin paljon osallistujia ja sektoreita”, sanoo Hanna Waerland-Fager Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirastosta (MSB, Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, The Swedish Civil Contingencies Agency). Hän työskentelee parhaillaan Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä, ja edistää muun muassa eri viranomaisten välistä yhteistyötä Suomessa ja Ruotsissa siviilivalmius- ja resilienssikysymyksissä.

“Oli hienoa nähdä ja kuulla, miten sitoutuneita osallistujat olivat, eivätkä vain intensiivivaiheen aikana, vaan myös intensiivivaihetta edeltäviin ja sen jälkeen tuleviin tapaamisiin ja kokoontumisiin. Näin laajan ja useita tahoja koskettavan harjoituksen järjestäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Tästä voimme varmasti ottaa opiksemme, kun mietimme omaa varautumistamme ja varautumisharjoittelumme Ruotsissa”, Waerland-Fager jatkaa.

TIETO24-harjoituksen luonne ja peliin kehitetyt toisiinsa lomittuneet skenaariot korostivat yhteistyöverkostojen merkitystä.

“Olemassaolevat yhteistyöverkostot alentavat kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä kollegoihin ja muihin viranomaisiin, ja TIETO24-harjoituksen tyyppiset varautumisharjoitukset ovat yksi keino tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. On aina helpompi luottaa tositilanteessa niihin, joiden kanssa on jo ollut aiemmin tekemisissä”, sanoo Robert Grankvist Ruotsin psykologisen puolustuksen virastosta (MPF, Myndigheten för psykologiskt försvar, Psychological defence agency, jossa hän muun muassa järjestää erilaisia informaatiovaikuttamiseen liittyviä koulutuksia ja harjoituksia.

Kriisitilanne kasvattaa tiedontarvetta

Kiisitilanteissa kansalaisten ja myös yritysten tiedontarve kasvaa. Tiedon puute ja keskenään ristiriitaiset viestit voivat herättää epäluuloa ja hätääkin niin tavallisten kansalaisten kuin myös yritysten parissa. Silloin tutut toimijat helpottavat tiedonvaihtoa ja auttavat tarkistamaan tietojen paikkansapitävyyttä.

“Oli hienoa nähdä, miten TIETO24-harjoitukseen osallistuvat jakoivat aktiivisesti havaintojaan tapahtumista toinen toisilleen ja korjasivat vääriä tietoja. Kaiken kaikkiaan tarkkailukokemus korosti tehokkaan tietojenvaihdon ja yhteistyön merkitystä kriisinhallintatilanteessa. Pidin myös kovasti siitä, miten toimittaja-opiskelijoita oli otettu mukaan harjoitukseen. Heidän aktiivinen osallistumisensa toi uusia näkökulmia keskusteluun”, sanoo viestintäasiantuntija Bret-Maria Rikko Viron Tietojärjestelmävirastosta (RIA, Riigi Infosüsteemi Amet, Information System Authority). Rikko vastaa RIAssa muun muassa mediayhteyksistä, kansalliseen tietojärjestelmään liittyvistä tiedusteluista sekä sisäisen viestinnän hallinnoinnista ja valvonnasta sosiaalisessa mediassa.

“Kaikilla toimijoilla on omat roolinsa ja ne jakavat tietoa omista lähtökohdistaan. Yhteinen tilannekuva on kuitenkin tärkeä, jotta voidaan ratkaista ongelmia kriisitilanteissa niin tehokkaasti kuin mahdollista. Medioilla on tässä tärkeä tehtävä mahdollisimman oikean tiedon jakajina ja korjaamassa väärinkäsityksiä”, Waerland-Fager jatkaa.

Kaikki lähtee luottamuksesta

Waerland-Fager on työskennellyt vuoden 2024 alusta Helsingissä Ruotsin suurlähetystössä.

“TIETO24 vahvisti entisestään käsitystäni siitä, miten syvää yhteistyö yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on Suomessa. Ja mitä tulee huoltovarmuuteen, meillä Ruotsissa toimijoiden välinen kumppanuus ei ole kehittynyt aivan samalla tavoin kuin teillä, mutta sitä kehitetään jatkuvasti. Meidän on syytä oppia parhaista käytännöistä.”

Myös Grankvist otti esiin yleisesti vahvan luottamuksen viranomaisten ja kansalaisten välillä Pohjoismaissa. “Se vahvistaa osaltaan koko yhteiskunnan resilienssiä. Tiedonvaihto edellyttää luottamusta.”

Tämä päivänä verkkohyökkäykset ja kyberhäiriöt koskettavat herkästi useita eri sektoreita samanaikaisesti. Tarkkailijoiden mukaan onkin erityisen tärkeää harjoitella laajasti koko yhteiskuntaa koskettavien häiriöiden ja kyberhyökkäysten varalta. Ja koska verkkohyökkäykset eivät kunnioita maiden rajoja, tarvitaan myös vankkaa yhteistyötä eri maiden välillä, yhteisiä harjoituksia Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken.

“TIETO24-harjoitus on tärkeä muistutus siitä, että paikalliset vaaratilanteet voivat eskaloitua kansainvälisiksi. Tarvitaan eri maiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta pystytään selvittämään, miten esimerkiksi tietoverkkoja koskettavat onnettomuudet ja häiriöt kytkeytyvät toisiinsa. Syvä ja toimiva yhteistyö perustuu luottamukseen, eikä sitä rakenneta yhdessä yössä. Tarvitaan jatkuvaa tiedonvaihtoa ja harjoittelua”, Rikko sanoo.

Tärkeitä yhteistyöverkostoja rakennetaan monella tavoin

Suomella, Ruotsilla ja Virolla on muun muassa erilaisia EU- ja Nato-tason harjoituksia. Waerland-Fager toivoo yhteistyön ja tiedonvaihdon syventämistä myös eri viranomaisten välillä.

Yhteisten kriisinhallinta- ja varautumisharjoitusten avulla päästään testaamaan järjestelmien ja suunnitelmien toimivuutta turvallisessa ympäristössä, rakennetaan tärkeitä yhteistyöverkostoja ja luodaan suhteita muihin toimijoihin sekä vahvistetaan resilienssiä. “Harjoitusten lisäksi yhteistyötä ja osaamista voidaan kehittää myös vaikkapa erilaisissa yhteisseminaareissa tai asiantuntijavaihtoina. Keinoja on monia”, Grankvist sanoo.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Meeri Utti

Lue lisää:
TIETO24 huipentui monitasoiseen roolipeliin, jossa tieto todella oli valtaa
TIETO24-harjoitus edistää yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä