Sähkönjakelun häiriöiden varalle on harjoitellut toimintamallit

“RESPA 22 -harjoituksen ajankohta osui aivan nappiin nykyisten energiansaannin haasteiden kannalta. Ilmassa on monta epävarmuustekijää johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Sähkön riittävyyteen vaikuttaa moni asia, kuten tulevan talven pakkasjaksojen pituus sekä Olkiluoto 3:n testien onnistuminen ja laitoksen tulo kaupalliseen käyttöön. Epävarmuutta on myös pohjoismaisten vesivarantojen täydentymisestä ennen talvea ja siitä, kuinka paljon tuulivoimaa on käytettävissä eri tilanteissa”, Arto Pahkin, Fingrid Oyj:n valvomopäällikkö ja RESPA 22 -harjoituksen ohjausryhmän puheenjohtaja sanoo.

RESPA 22:ssa harjoiteltiin ja testattiin laaja-alaisesti sitä, miten järjestelmät, yhteistyö ja tiedonvaihto sähköyhtiöiden, viranomaisten ja eri toimijoiden välillä sujuu sähkönjakelun kriisitilanteessa. Samalla päästiin jakamaan toimiviksi todettuja käytäntöjä ja työkaluja, joita osallistujat ovat kehittäneet arjessaan. Harjoitus oli kuudes laajoihin ja vakaviin sähköhäiriöihin ja niiden ratkaisemiseen keskittyvistä JÄÄTYVÄ-harjoitusten sarjasta. Aiemmat harjoitukset on toteutettu viime vuosien aikana eri puolilla maata. Nyt oli vuorossa pääkaupunkiseutu.

Käytännössä RESPA 22 toteutettiin virtuaalisena, kuvitteellisena pelinä. Peliskenaarioon oli koostettu ääritilanne, jossa tapahtuvat melkeinpä kaikki kuviteltavissa olevat sähköhäiriöt samanaikaisesti useamman päivän aikana. Sähköhäiriöiden syyt vaihtelevat myös todellisuudessa. Ne voivat johtua niin sääilmiöistä, kyberiskuista kuin onnettomuuksistakin.

RESPA 22 -peliä johdettiin pelikeskuksesta, johon 20:en eri organisaation edustajia oli kokoontunut. He lähettivät erilaisia syötteitä 500 ihmiselle eri puolilla pääkaupunkiseutua. Nämä istuivat omilla työpisteillään ja ratkoivat ongelmia sekä viestivät toinen toisilleen, medialle ja kuluttajille tilanteen kehittymisestä.

Harjoittelu on osa normaalia toimintaa

Sähköjakeluyhtiö Carunasta pelissä oli mukana kymmenkunta henkeä. Käytönjohtaja Jarmo Ström istui pelikeskuksessa ja piti muut carunalaiset kiireisinä.

“Tämä oli hieno tilaisuus testata yhteyksiä, toimintatapoja ja kehittämiämme työkaluja. Ei kuitenkaan pidä luulla, että nämä yhteisharjoitukset olisivat ainoita. Meillä on myös sisäisiä harjoituksia ja mietimme erilaisia skenaarioita sähköhäiriöiden ja niistä selviämisen varalle myös asiakkaittemme kanssa. Olemme esimerkiksi laatineet kunnille ja muille alueemme kriittisille toimijoille selvät proseduurit, kuinka toimia häiriön uhatessa ja sen aikana. Meillä on myös tarkka toimintasuunnitelma asiakasviestintään. Valmiustyö on alan yhteinen asia asiakkaiden sähkönsaannin varmistamiseksi”, Ström sanoo.

“Tällainen yhteistoiminnan harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta sähkökatkot ja niiden korjaaminen sekä sähkönkäytön rajoitukset sujuvat tositilanteessa niin hyvin kuin mahdollista. Näin kaikki osapuolet tietävät, miten toimia, keneen olla yhteydessä ja miten asiasta kannattaa viestiä”, Petri Nieminen, Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) voimajärjestelmäasiamies sanoo. RESPA 22 -harjoitus on Huoltovarmuusorganisaation Sähköpoolin koordinoima ja HVK:n rahoittama.

Sähkökatkot mahdollisia, mutta jokainen voi varautua

Normaalitilanteessa sähkökatkot kestävät jopa niin lyhyen aikaa, ettei kuluttaja välttämättä niitä edes huomaa. Tulevana talvena sähköstä voi kuitenkin oikeasti tulla pulaa, jolloin sähkönjakelua joudutaan rajoittamaan esimerkiksi alueittain kiertävillä tunnin tai kahden sähkökatkoilla.

“Huoltovarmuuden kannalta kriittiset toiminnot turvataan aina ensisijaisesti ja osalla toimijoista on myös omaa varavoimaa. Teemme tietenkin kaikkemme, että sähköhäiriöt toisivat mahdollisimman vähän ongelmia ihmisille. Mahdollisesta sähköpulasta puhuminen on myös motivoinut sähkönkäyttäjiä tarkastamaan varautumistaan ja se on hyvä asia”, Arto Pahkin sanoo.

Jokainen meistä voi tehdä oman osansa. Esimerkiksi valtionhallinnon yhteinen Astetta alemmas -kampanja antaa konkreettiset ja nopeavaikutteiset toimintaohjeet energiansäästöön kotitalouksilla ja taloyhtiöille.

“Ylilyönteihin ei kuitenkaan ole syytä sortua. Kaukolämmön piirissä olevia taloja ei kannata päästää kylmenemään liikaa, sillä kylmetessään niiden uudelleenlämmitys kuluttaa vain enemmän energiaa. Omaa sähkönkäyttöään voi myös koettaa siirtää mahdollisuuksien mukaan huippukulutustilanteista kevyempään aikaan kuten yöhön. Se tulee myös edullisemmaksi. Näitä asioita kannattaa opetella nyt, kun tilanne ei vielä ole kriittinen”, Pahkin sanoo. Hän lisää, että viimeistään nyt olisi hyvä varmistaa, että kotoa löytyy syötävää, juotavaa ja muuta välttämätöntä 72 tunniksi.

RESPA 22 -harjoituksen järjesti Huoltovarmuusorganisaation Sähköpooli ja sen rahoittajana toimi Huoltovarmuuskeskus. RESPA 22 -harjoitukseen osallistuvat myös kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, Helen Sähköverkko Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Caruna Oy, Helsingin, Espoo ja Vantaan kaupungit, alueen pelastuslaitokset, valtioneuvoston kanslia, Yle sekä alueen muita viranomaisia ja yrityksiä, kuten teleyhtiöitä.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Meeri Utti