Ympäristön ja ilmaston muutokset yhdistettävä yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aikana johtava tutkija Emma Hakala ja tutkijatohtori Helmi Räisänen ovat havainneet, että ilmastonmuutoksen ilmeisimmät vaikutukset kohdistuvat elintarvike- ja energiatuotantoon.

”On ilmeistä, että globaali ruoantuotanto tulee heikkenemään ja tämä saa aikaan myös poliittisia muutoksia. Meillä Suomessa vaikutukset voivat ensin näkyä esimerkiksi niin, että appelsiinimehua ei saa tai kahvin hinta nousee. Näillä ei suoraan ole vaikutusta meidän huoltovarmuuteemme, mutta kun muutokset kumuloituvat alkutuotannossa ja raaka-aineiden tuottajamaissa, vaikutukset saattavat olla suurempia Suomessakin”, he miettivät.

Esimerkiksi paheneva vesipula ja kuivuuden yleistyminen vaikuttavat jo nyt maailmankauppaan. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota luo epävarmuutta ja sotkee elintarviketeollisuutta.

”Suoraan Suomen huoltovarmuuteen vaikuttaa tietysti riippuvuutemme maatalouden tuotantopanoksista. Esimerkiksi lannoitteiden tai siementen saatavuus vaikuttaa omavaraisuuteemme ja näin suoraan huoltovarmuuteemme. Tällaiset riippuvuudet on hyvä nähdä ja ymmärtää”, Emma Hakala sanoo.

Muutosvastarinta voi synnyttää huoltovarmuusriskin

Tutkimuksensa havaintona Suomen kriittiseen huoltovarmuuteen Hakala ja Räisänen nostavat erityisesti energian.

”Ilmastonmuutoksen hillintä ja sen aiheuttamat siirtymävaikutukset energiahuollossa on tärkeitä tutkia ja selvittää. Meidän pitää Suomessa miettiä, onko yhä kannattavaa esimerkiksi varastoida fossiilisia polttoaineita tilanteessa, jossa globaalisti ollaan luopumassa niistä. Entä biopolttoaineet, mikä on niiden tulevaisuus – ja miten niiden tuotanto ja varastointi huoltovarmuuden näkökulmasta hoidetaan?”

Tutkijat uskovatkin, että energiaratkaisuissa ja kestävässä siirtymässä tarvitaan yhä selkeämmin sääntelyä ja poliittista ohjausta, jotta siirtymää voidaan toteuttaa hallitusti ja suunnitelmallisesti.

”Kansallisella tasolla yhteisesti suunniteltu ja toteutettu kestävä siirtymä on myös huoltovarmuuden tae. Jos etenemme sinne tänne roiskien, syntyy riskejä, joihin voi olla vaikea varautua. Selvää on, että tällainen suuri muutos aiheuttaa kustannuksia ja olisi hetkellisesti edullisempaa toimia vanhalla mallilla. Mutta jos isoja yhteisiä päätöksiä ei pystytä tekemään, ja jokainen sektori tekee suunnitelmia eri tahtiin ja suuntaan, olemme pian pulassa.”

Emma Hakala ja Helmi Räisänen muistuttavat myös, että koko kestävyyssiirtymä vaatii isoja toimia ja riskien määrä kasvaa, mitä enemmän muutosta jarrutetaan.

”Jos muutoksia vastaan harataan ja pitäydytään myös varautumisessa vanhoissa teknologioissa ja järjestelmissä, voi syntyä huoltovarmuusriski, kun muu maailma toimiikin täysin eri tavoin.”

Yhteisiä päätöksiä ja sääntelyä heidän mielestään tarvitaan myös siksi, että kestävyyssiirtymä ei ole yksinkertainen ja se synnyttää esimerkiksi materiaaliriippuvuuksia.

”Muun muassa kestävässä energiantuotannossa tarvittavien komponenttien aiheuttama materiaaliriippuvuus on riski. Samaan aikaan vaikkapa uusien kaivosten avaaminen Euroopassa riippuvuuden helpottamiseksi ei ole yksinkertaista. Myös niiden ympäristöriskit ja paikallinen hyväksyttävyys on tiedostettava.”

Tutkimusta on syytä jatkaa

Kun Hakala ja Räisänen aloittivat syyskuussa 2023 kartoittamaan Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -projektia varten kirjallisuutta ja muiden hankkeiden tutkimustuloksia, he huomasivat, ettei siirtymävaihetta ole Suomessa eikä kansainvälisestikään tutkittu paljon.

”Tässä tutkimuksessa Huoltovarmuuskeskus tekee uraauurtavaa työtä. Suomessa on tutkittu kyllä ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta sitä millaisia ketjuuntuvia vaikutuksia muutoksella on poliittisesti ja miten kaikki tämä vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen, ei ole juuri tutkittu.”

Huoltovarmuuskeskuksen vanhemman varautumisasiantuntijan Tapio Tourulan mukaan tutkimuksen tarkoitus on ensin saada selville ilmastonmuutoksen poliittisten vaikutusten iso kuva ja perusmekanismit.

”Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan pitää perustua tutkimukseen. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tuovat myös huoltovarmuudelle uudenlaisen haasteen. Olemme perinteisesti ajatelleet, että kriisit ovat lyhytaikaisia ja kun ne loppuvat, elämä jatkuu kuten ennen. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että koko toimintaympäristö muuttuu ja muutos on jatkuvaa eikä vanhaan ole paluuta. Tämä vaatii myös huoltovarmuudelta uudenlaista ajattelua”, hän sanoo.

Samaa mieltä ovat Emma Hakala ja Helmi Räisänen.

”Haaste on se, että seuraavien vuosikymmenten aikana ei välttämättä tapahdu mitään suurta yksittäistä kriisiä, mutta vuosien saatossa paljon pieniä asioita, jotka kumuloituvat ja rapauttavat samalla huoltovarmuutta. Useiden pienten vaikutusten aiheuttamaa yhteisvaikutusta on myös vaikeampi ennustaa. Tämän vuoksi tarvitaan paljon jatkuvaa seurantaa ja yhä enemmän osaamista, jossa yhdistyy ympäristön ja ilmaston muutokset yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin”, he summaavat.

Tutkimusprojekti on Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama ja se toteutetaan Ulkopoliittisen instituutin Ilmastonmuutoksen politiikan ja turvallisuuden tutkimuskeskuksessa.

Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Ulkopoliittinen instituutti, Juha Nenonen, Colourbox