Vartiointiala lujilla pandemia-aikaan
Yksityisten vartiointiliikkeiden 15000 työntekijää turvaavat omalta osaltaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Pandemiavuosi on lisännyt vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työssä kohtaamaa väkivaltaa ja kasvattanut riskejä, mutta toisaalta se on myös muistuttanut työn merkityksestä.
Vartiointialan poolitoimintaa parhaillaan käynnistävä projektipäällikkö Atte Kokkinen kertoo, että vartiointiliikkeet ovat pandemian myötä mieltäneet aikaisempaa paremmin roolinsa osana laajempaa turvallisuuden kokonaisuutta. Siinä on auttanut osaltaan tilannekuva, jota Kokkinen on koostanut pandemian aikana vartioliikkeiltä keräämistään tiedoista. Keväällä 2020 se laadittiin viikoittain, vuoden 2021 alussa viikon välein.
Vartijat ja järjestyksenvalvojat kohtaavat usein ensimmäisenä väkivaltatilanteet ja poikkeusolojen synnyttämän häiriökäyttäytymisen.
Tilannekuvassa vartiointialan kenttää tarkastellaan eri kulmista. Yksi niistä on koronan heijastuminen vartiointiliikkeiden asiakkuuksiin.
”Ala on jakautunut melko voimakkaasti sen suhteen, miten pandemia on vaikuttanut asiakkaisiin. Joidenkin asiakkailla menee todella heikosti ja toisten asiakkuuksissa taas ei ole muuttunut mikään. Asiakkuuksien tilanne vaikuttaa suoraan vartiointiliikkeiden toimintaedellytyksiin, ja siten myös vartiointipalvelujen saatavuuteen”, Kokkinen selittää.
”Seuraamme myös henkilöstöresurssien käyttöä ja tilannetta. Pandemiakeväänä sairaslomia oli itse asiassa vähemmän kuin normaalivuosien kevätflunssa-aikaan. Syksylläkään ei juuri ollut sairastumisia, mutta altistumiskaranteenit ja hitaus testitulosten saamisessa pitivät työntekijöitä kotona.”
Turvaryhmästä pooliksi
Vartiointialan järjestäytyminen omaksi poolikseen on pandemiasta huolimatta edennyt – vaikkakin alun perin suunniteltua huomattavasti hitaammin. Poikkeusolot ovat vain korostaneet yhteisen tilannekuvan ja varautumistyön merkitystä. Alan toimijoista koottu yritysryhmä on pystynyt koronapandemiasta huolimatta järjestäytymään, kokoontumaan ja käynnistämään toimintaansa.
Atte Kokkinen kertoo, että uuden itsenäisen poolin on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 alussa.
”Järjestimme keväällä 2020 juuri ennen pandemian alkua yrityksille ’Tätä et kuule muualla’ -seminaarin, josta saimme erittäin hyvää palautetta. Sen teemat ovat näkyneet vahvasti alan sisäisessä keskustelussa vuoden aikana.”
Vartiointiliikkeiden edustajat osallistuivat tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa TIETO-harjoitukseen.
”Ilmoittautuneita yrityksiä oli niin monta, että heidät piti jakaa harjoituksessa kahteen tiimiin, jotka toimivat kuvitteellisina vartiointiliikkeinä. Molemmissa oli hyvin aktiivista toimintaa, kiinnostus oli suurta ja osallistujat olivat jälkikäteen erittäin tyytyväisiä. Vartiointiliikkeiden edustajia osallistui aktiivisesti myös skenaarioiden ennakkovalmisteluun ja pelin järjestelyihin.”
Pooliin on tulossa erilliset työryhmät sekä vartiointiliikkeille että niiden palvelujen käyttäjille.
”Kun yhteistyö on vartiointialan osalta saatettu poolimuotoon, mukaan pyritään saamaan myös turvatekniikka-alan toimijat. Digitalisoituminen ja teknistyminen sekä automaattisen valvonnan yleistyminen edellyttävät fyysisen ja kyberturvallisuuden samanaikaista huomioimista kaikessa suojaamisessa.”
Samalle viivalle oman väen kanssa
Tilannekuvassa seurataan myös koneiden ja laitteiden sekä palvelujen saatavuutta, joka on pysynyt hyvänä, sekä kysytään yritysten toiveita viranomaisten suuntaan.
”Erityisesti pandemian alkukuukausina kaivattiin suojaimia varsinkin niille vartijoille, jotka työskentelivät terveydenhuollon yksiköissä, mutta eivät saaneet sieltä suojaimia, jotka tuolloin olivat myös kaupoista loppu. Myös rokotuksia on toivottu aikaistettaviksi erityisesti terveydenhuollon ja kriittisen infran suojaamistehtävissä sekä vartiointiliikkeiden hälytyskeskuksissa toimiville vartijoille”, Kokkinen sanoo.
”Vaikka vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat ulkoistuskumppanien työntekijöitä, heidän tulisi päästä näissä asioissa samalle viivalle kohteen oman väen kanssa.”
Työ on muuttunut aikaisempaa vaarallisemmaksi.
Kuten monilla muillakin aloilla, vartioliikkeiden kannalta hankalinta on ollut jatkuva epävarmuus tilanteen kehittymisestä. Stressiä on aiheuttanut myös väkivallan lisääntyminen.
”Vartijat ja järjestyksenvalvojat kohtaavat usein ensimmäisenä – ja jo ennen poliisia – väkivaltatilanteet ja poikkeusolojen synnyttämän häiriökäyttäytymisen”, Kokkinen sanoo.
”Työ on muuttunut aikaisempaa vaarallisemmaksi. Esimerkiksi myymälävarkauksiin liittyvissä kiinniottotilanteissa vartijan väkivaltainen vastustaminen on lisääntynyt, ja kiinniotettavalla on yhä useammin mukanaan kättä pitempää.”
Mihin vartijat riittävät?
Vartijat ja järjestyksenvalvojat suojaavat myös huoltovarmuuskriittisiä kohteita ydinvoimaloista lähikauppoihin. Keskeinen pohdittava haaste alan varautumisyhteistyölle on, kuka nuo kohteet suojaa kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa.
Kysymys on vahvasti myös perustettavan poolin asialistalla.
Poikkeusoloissa vartijoita ei välttämättä enää riitäkään kaikkialle.
”Poikkeusoloissa vartijoita ei välttämättä enää riitäkään kaikkialle. Heidän joukossaan on esimerkiksi paljon nuoria sotilaspoliiseja, joita puolustusvoimat tarvitsee, Kokkinen kertoo.
”Meidän pitää varmistaa, että myös silloin on riittävästi henkilöstöä turvaamassa kriittisiä kohteita. Viranomaisilla ei ole normaalioloissakaan resursseja kaikkien kriittisten siviilikohteiden suojaamiseen, joten ne jäävät yritysten ja organisaatioiden omalle vastuulle. Ja kun niukkuutta jaetaan, kauppoihin ja huoltoasemille syntyy jonoja, joiden järjestyksestä on pidettävä huolta.”
Mitä asiakkaat odottavat?
Huoltovarmuuskriittisten yritysten odotukset vartiointialan palveluille -selvitys on valmistunut. Huoltovarmuusorganisaation toimeksiannosta tehty selvitys kuvaa vartioliikkeiden palvelujen nykytilaa ja niiden asiakasyritysten odotuksia tulevaisuuden palveluistaan. Samalla on kartoitettu vartiointitoimintaan eri toimialoilla kohdistuvia tarpeita ja odotuksia häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle.
Alkuvuodesta 2020 eli juuri ennen pandemiaa tehdyssä kyselyssä haastateltiin 29 yritystä, jotka edustivat Huoltovarmuusorganisaatiosta kymmentä eri toimialaa. 90 prosenttia näiden yritysten vartioinnin ja turvallisuuden eri tehtävistä on ulkoistettu tai hoidettu yhdessä ulkoistuskumppanin kanssa.
Atte Kokkinen sanoo, että kyselyyn saatiin runsaasti kommentteja, kehitysideoita ja tarpeita, jotka on selvityksessä saatettu yhteismitalliseen muotoon.
”Yritykset olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vartiointiyrityksiltä odotettiin kuitenkin selvästi nykyistä enemmän kehityshakuisuutta sekä aktiivista yhteydenpitoa asiakkaaseen. Asiakkaat odottavat myös enemmän kokonaisvaltaisia turvallisuusratkaisuja”, Kokkinen sanoo.
”Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kaivataan ennen kaikkea tarkempia sopimuksia. Vaikka erilaisia uhkia on hyvin määritelty ja huomioitu suunnitelmissa, sopimuksiin niitä ei kuitenkaan ole kirjattu yhtä kattavasti.”
Vartiointiliikkeiden toivotaan myös parantavan keskinäistä yhteistyötään, jotta ne pystyisivät vastaamaan lisääntyvään resurssitarpeeseen.
”Samoin kaivattiin keinoja rajallisten resurssien kohdentamiseen, yhteisiä koulutuksia sekä harjoituksia. Selvityksen sivutuotteena saatiin siis myös vahvistus sille, että vartiointialan poolille on selkeä tarve.”
Lisätietoja antaa Atte Kokkinen + 358 40 522 9220
Avauskuva (osasuurennos) ja vartijakuva Kari Hakli/Helsingin Kaupunginmuseo: Securitas Oy:n vartija Mikonkatu 13 sisäpihalla. Atte Kokkisen kuva JPA
