Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Toimintavarma myymäläverkosto ja sen toiminta koskettaa jokaista

Mistä voin ostaa päivittäiset elintarvikkeeni, jos sähkökatko jatkuu alueellani pitkään? Päivittäistavarahuollon merkitys on Suomen huoltovarmuudessa valtava. Se palvelee lähes kaikkia kansalaisia ja sen kautta hankitaan suurin osa päivittäisestä ruoasta kotitalouksiin.

ASIANTUNTIJALTA
29.4.2022
elintarvikehuoltohuoltovarmuus
Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Satu Hulkkonen

Kansalaisilla on tärkeää olla kolmen päivän kotivara 72 tuntia -konseptin mukaisesti, mutta myös kauppojen entistä parempaa varautumista sähkökatkoihin suunnitellaan ja toteutetaan Kauppa- ja jakelupoolissa. Jos sähköt menevät kaupasta pitkäksi aikaa, pakasteet sulavat, kylmäsäilytettävät tuotteet pilaantuvat, eivätkä maksujärjestelmät välttämättä toimi.

Kartoitus käynnistyi viisi vuotta sitten

Toimintavarman myymäläverkoston projekti on hyvä esimerkki Huoltovarmuusorganisaatiossa tehtävästä pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, joka johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja toimintamalleihin. Konsepti sai hienon alun vuonna 2017, kun päivittäistavarahuollon varautumista selvittävä ja kehittävä projekti käynnistyi Päivittäistavarakauppa ry:n koordinoimana ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana. Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa laajasti päivittäistavarahuollon varautumisen tilaa ja tehdä konkreettisia suosituksia päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämiseksi.

Yhteistyössä pilotoitiin varavoimakoneiden käyttöä kaupoissa sähkökatkosten varalta ja kokeilu oli onnistunut: testiryhmässä olleet kaupat pystyivät jatkamaan toimintaansa sähkökatkon aikana. Toimintavarman myymäläverkoston alustava malli oli syntynyt. Onnistunut pilottiprojekti päättyi vuonna 2020 ja kattava loppuraportti julkaistiin syksyllä 2021.

Kasviksia ja hedelmiä kaupassa, valokuva.

Kohteena 300 myymälää

Toimintavarman myymäläverkoston konsepti on tärkeä, mutta se on myös haastava, ja siksi suunnitteluun sekä valmisteluun on käytetty runsaasti aikaa. Vuoden 2021 aikana tehtiin Kauppa- ja jakelupoolin poolisihteerin kanssa projektisuunnitelmaa edeltävän pilottiprojektin suositusten pohjalta. Lisäksi tehtiin esiselvityksiä muun muassa lainsäädännön rajoituksista ja mahdollisuuksista. Käynnistämispäätös tehtiin HVK:n toimitusjohtajan Janne Känkäsen toimesta joulukuussa 2021. Hankkeen konkreettisena tuotoksena on varustaa noin 300 myymälää riittävällä varavoimakyvykkyydellä, jotta kaupat pystyisivät toimimaan myös laajassa, alueellisessa sähkökatkostilanteessa.

Konsepti tullaan toteuttamaan yhteistyössä päivittäistavarahuollon alan yritysten, HVK:n, järjestöjen ja muun hallinnon kanssa. Työssä huomioidaan päivittäistavarahuollon toimijoiden näkemykset ja tarpeet sekä erilaiset keskinäisriippuvuudet koko elintarvikesektorilla. Projekti liittyy läheisesti energiahuolto-osaston polttoainejakelun projektiin, ja projektiryhmät tulevat tekemään läheistä yhteistyötä aina, kun se on järkevää ja mahdollista. Koneiden hankinta ja maksamisjärjestelyiden varmistaminen eivät ole ainoita mietittäviä asioita, vaan myös viestinnällä on tärkeä tehtävä, jotta kansalainen saa tietää oman varmennetun kauppansa ja tiedon, miksi kaupassa voisi käydä noin neljän päivän välein. Projekti toteutetaan HVK:n Alue 2030 -ohjelmassa.

Kuvat: Juha Nenonen 

Tämä valmiusasiamies Satu Hulkkosen teksti on julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen vuosikatsauksessa 2021.

Linkki Päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojektin loppuraporttiin.

Lue myös Kauppa- ja jakelupoolin poolisihteeri Lauri Kulosen haastattelu samasta aiheesta.

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

TIETO24-harjoituksen tarkkailijat: “Kyberuhkien torjunta on tiedonvaihtoa”

TIETO24-intensiiviharjoituksen tarkkailijat Ruotsista ja Virosta korostivat tiedonvaihdon merkitystä kyberuhkien ja -häiriöiden torjunnassa. Toimiva yhteistyö helpottaa parhaimmassa tapauksessa myös rajaamaan ongelmien vaikutuksia.
Tummatukkainen nainen seisoo kadulla kotiovensa edessä vesisateessa. Vesipisarat ovat suuria kuplia, joista yhdessä etualalla olevassa kuplassa lukee 72 tuntia.

Suomalaiset haluavat oppia varautumaan – 72 tuntia -yleisökoulutusten suosio reippaassa kasvussa

Varautumiskoulutusten suosio kasvaa. Viime vuonna 72 tuntia -yleisökoulutuksia oli yli 200 ja niissä yli 8 300 osallistujaa.
Pöydällä on tietokoneita, johtoja, kuulokkeita ja papereita. Kädet näpyttelevät tietokonetta.

TIETO24 huipentui monitasoiseen roolipeliin, jossa tieto todella oli valtaa

Synkkiä pilviä kokoontuu tasavallan ylle. Ongelmat eskaloituvat ja raportteja eri tasoisesta kiusanteosta saadaan ympäri maata. Ulkopuolisten tahojen hybridioperaatiot hämmentävät pakkaa aina siinä määrin, että kansalaiset eivät enää tiedä, mihin uskoa. Pahantahtoisen hyökkäyksen kruunaa disinformaatiokampanja, joka on valjastanut käyttöönsä tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median. Kohta oikea tieto jo hukkuu harhaanjohtavien väitteiden, härskien huhujen ja kylmän laskelmoivien valheiden suohon. Mikä neuvoksi?