Tiedonkulku harvaan asutuille alueille kaipaa uusia konsteja
Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) käynnissä olevassa projektissa on huomattu, että lehtien jakeluun liittyvät haasteet koskevat myös esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden jakelua. Projektin tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös laajemmin jakeluhaasteiden ratkaisemiseen poikkeusoloissa.
Maatalouslomittajat, kotihoidon työntekijät ja koulutaksit saattavat olla luultua merkittävämmässä roolissa Suomen huoltovarmuuden kannalta, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varautumisasiantuntija Teuvo Arolainen.
Arolainen vetää projektia, jossa selvitetään, miten tiedonvälitys ja ennen kaikkea sanoma- ja paikallislehtien jakelu voidaan poikkeusoloissa turvata harvaan asutuilla alueilla. Projekti toteutetaan Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Mediapoolin kanssa, joka koordinoi mediayritysten huoltovarmuustyötä.
Poikkeusolot tarkoittavat yhteiskunnallista tilannetta, jolloin viranomaisten toimivaltuuksia voidaan väliaikaisesti muuttaa normaalista valmiuslain nojalla. Poikkeusolot voidaan julistaa esimerkiksi silloin, kun valtiota uhkaa sotilaallinen voimankäyttö tai on tapahtunut suuronnettomuus.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan konkretisoi sotilaallisen voimankäytön mahdollisuuden uudella tavalla myös suomalaisille.
”Pohdimme, miten meidän tulee varautua, jos joudumme vastaavan hyökkäyksen kohteeksi”, Arolainen sanoo.
Hän huomauttaa, että olemme tottuneet pitämään monia asioita itsestäänselvyyksinä.
”Tietyt asiat ovat aina hoituneet tietyllä tavalla. Mutta kun maailma syystä tai toisesta muuttuu, on mietittävä, miten asiat hoidetaan jatkossa toisin.”
Lehtien jakelu on muuttunut haastavammaksi
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä määrää, että lehtien ja niiden kustantajien on jaettava viranomaisten tiedotteita tietyin perustein ja ilman korvausta, jos valtiota kohtaa poikkeusolot. Samanlaisia velvoitteita on valmiuslaissa, Teuvo Arolainen sanoo.
Esimerkiksi evakuointimääräyksen täytyy tavoittaa kaikki evakuointialueella asuvat kansalaiset nopeasti ja yhtäaikaisesti.
Fyysisesti jaettavien lehtien kautta tieto tavoittaa kansalaiset myös silloin, kun digitaaliset tiedonvälityskanavat eivät toimi. Lakien toteutuminen siis edellyttää toimivaa tiedon jakeluverkostoa.
”Jokaisella on oikeus saada hänelle kuuluvat viestit”, Arolainen sanoo.
Hän kertoo, että suurin osa Suomesta on harvaan asuttua aluetta – myös suurten kaupunkikeskusten lähettyvillä.
”Harvaan asutut alueet muuttuvat koko ajan autioimmiksi, eikä niillä asu kovinkaan paljon lehtien tilaajia.”
Lehtien jakelu on koko ajan kalliimpaa, ja siihen on muitakin syitä kuin harvaan asutut alueet. Painettujen lehtien tilausmäärät vähenevät, ja sekä paperin hinta että polttoainekulut ovat viime vuosina nousseet. Samaan aikaan sanomalehtipainojen määrä on vähentynyt. Suomessa on monta maakuntaa, joissa ei ole ainuttakaan lehtipainoa. Sekin kasvattaa jakelumatkojen pituutta ja jakelun kustannuksia.
Kehityskulku on siis ollut jo pidempään se, että lehtien jakelu harvaan asutuille alueille on koko ajan hankalampaa, Arolainen summaa.
Ilman logistiikkaa ei voida turvata huoltovarmuutta
Arolaisen vetämä projekti on yksi Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelman yli 70:stä projektista. Logistiikalla on merkittävä rooli HVK:n uudessa strategiassa. Kehitysohjelman tavoite on varmistaa, että logistiikka ja kuljetukset sietävät häiriöitä ja toimivat Suomessa myös poikkeusoloissa.
”Huoltovarmuutta ja materiaalista varautumista on perinteisesti ajateltu varastoinnin näkökulmasta. Mutta jos tavara ja tieto eivät kulje, ei huoltovarmuutta voida turvata”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtava asiantuntija Outi Nietola.
Hänen mukaansa logistiikalla on ollut kriittinen merkitys aikaisemminkin, mutta sen merkitys on ymmärretty nyt aiempaa selkeämmin.
Avuksi koulutaksit, viranomaiset ja ilmoitustaulut?
Lehtien jakelureittien turvaaminen pitää myös yllä lehtitaloja ja jakeluyhtiöitä, Arolainen muistuttaa. Jotta jakelureittejä voidaan hyödyntää poikkeusoloissa esimerkiksi viranomaisviestintään, on niiden oltava toimintakykyisiä.
Posti on harventanut jakelutahtiaan viime vuosina. Vaikka jaettavan postin määrä on vähentynyt, pakettien jakelu on lisääntynyt. Arolainen pohtii, voisiko pakettijakelu olla eräänlainen logistinen runko, jonka mukana voisi poikkeusoloissa kulkea myös postia ja lehtiä.
Tiedonvälityksen turvaamisen takaamiseksi on pohdittu myös droonien ja robottien käyttämistä, Arolainen kertoo.
”Ne eivät kuitenkaan ole kovin käytännöllisiä maaseudulla lumipyryssä tai marraskuun kurakeleillä. Esimerkiksi maatalouslomittajat, kotihoidon työntekijät ja koulutaksit olisivat todennäköisesti niitä tehokkaampia tiedonvälittäjiä, sillä he kulkevat maaseudulla tiettyjä reittejä talosta toiseen läpi tuulen ja tuiskun.”
Tieto voisi kulkea perille myös viranomaisten, kuten pelastuslaitoksen, poliisin ja rajavartiolaitoksen, mukana, Arolainen sanoo.
Lisäksi kuntien, seurakuntien ja koulujen ilmoitustauluja voitaisiin poikkeusoloissa hyödyntää. Tällöin viesti ei kuitenkaan menisi ihmisen luo, vaan ihmisen pitäisi mennä viestin luo, Arolainen huomauttaa.
Samoja haasteita muiden materiaalien jakelun kanssa
Huoltovarmuuskeskuksessa on pantu merkille, että samat haasteet, jotka liittyvät lehtien jakeluun, koskevat myös esimerkiksi rahan, polttoaineiden, ruoan ja lääkkeiden jakelua. Myös niitä on voitava poikkeusoloissa kuljettaa harvaan asutuille alueille.
Arolaisen vetämä projekti on vielä kesken. Kun se tänä syksynä valmistuu, sen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös niissä Logistiikka 2030 -ohjelman projekteissa, jotka koskevat muiden materiaalien jakelua.
”Lähes kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittiset toimialat ovat riippuvaisia logistiikan sujuvuudesta”, sanoo Outi Nietola.
Jotta taas logistiikka toimii, on muun muassa logistiikkaketjujen tarvitseman energian, kaluston ja varaosien sekä henkilöstön saatavuus turvattava. Myös erilaisten tukitoimintojen, kuten tietojärjestelmien ja jäänmurron toimivuus on tärkeää, Nietola luettelee. Hän huomauttaa, että Suomi on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen riippuvainen ympärivuotisten merikuljetuksen toimivuudesta. ”Jos logistiikka ei toimi, emme saa tuontitavaroita ja -raaka-aineita. Silloin vientikään ei kulje.”
Kuljetukset- ja toimitusketjut on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian viidestä painopistealueesta. Muita painopistealueita ovat energia, elintarvike- ja vesihuolto, digitaalinen turvallisuus ja tiedon huoltovarmuus sekä tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle.
Tutustu Huoltovarmuuskeskuksen strategiaan.
Tutustu Logistiikka 2030 -ohjelmaan.
Teksti: Iina Kansonen / Kuvat: Colourbox, Meeri Utti, Juha Nenonen
