Purkutöissä vaanivat näkymättömät uhat

Yrityksen omistamat kiinteistöt ovat käyttöomaisuutta, jolla on rajallinen käyttöaika. Kun on aika poistaa kiinteistöjä käytöstä, saattaa edessä olla rakennusten purkaminen. Purkutyö on asiantuntijuutta vaativa projekti, johon varautuminen säästää paitsi rahaa myös ympäristöä sekä estää syntymästä terveyshaittoja ja jopa liiketoimintatappioita.

Jos purkutyöt aiheuttavat terveysongelmia tai ympäristövahinkoja, ne voivat vaikuttaa alueen asukkaisiin, elinkeinoelämään ja yrityksen likviditeettitasoon. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että purkutyöt suunnitellaan ja toteutetaan biologiset riskit huomioon ottaen. Toisaalta kiertotalous kaipaa purkualalta rakennusmateriaaleja hyödynnettäviksi uusissa tuotteissa raaka-aineina sekä tuotteina, ja resurssiviisaus haastaa rakennustoimialaa. Tarkastelu uusien tuotteiden osalta tulee tehdä kokonaiskestävyyden ja terveysvaikutusten kannalta. Uusiomateriaalista valmistettuihin tuotteisiin vaikuttaa materiaalin alkuperäinen koostumus, ja tietyissä tuotteissa sekä materiaaleissa näkymättömien mutta vaarallisten ainesosien tunnistaminen vaatii ammattitaitoa. Varautuminen purkutyön uhkiin sekä tehokas ja toimiva kiertotalous vaatiikin yhteistyötä tilaajien sekä yritysten välillä.

Purkutöissä osaaminen ratkaisee

Lähtökohtaisesti rakennukset sekä rakennelmat valmistetaan kestämään mahdollisimman pitkään, ja usein rakennusmateriaalien lähtötiedot eivät ole enää tiedossa purkua suunniteltaessa. Niinpä purkutöitä tilattaessa tulisi tilaajan olla hereillä hankinnan valintakriteerejä pohtiessa. Purkutöistä voi aiheutua paitsi melua myös haitta-aineita sisältäviä pölyjä (esimerkiksi asbesti- tai kvartsipölyä), ylimääräistä liikennettä ja muita riskejä ympäristölle. Purkukohteiden uhkana on myös jäterikollisuus, jossa tyhjentynyt rakennus tai rakennelma havaitaan ennen purkamista ja tyhjennetään rikollisten toimesta arvokkaista materiaaleista.

Elinkeinojohtaja Juha Laurila Infra ry:stä vakuuttaa, että kokeneet toimijat osaavat hallita riskit ja suunnitella työn mahdollisimman pienin haitoin. Suunnittelussa huomioidaan ympäristön asukkaat, alueen ominaispiirteet sekä purettavan kohteen tekninen rakenne ja tilan käyttö purkusuunnitelmassa. Myös purkukohteen sijainnilla on merkitystä. Purettavat kohteet voivat sijaita teollisuuspuiston sisällä, haja-asutusalueella tai tiiviissä kaupunkiympäristössä, joten ei ole yhdentekevää mitä tilataan ja keneltä.

Työturvallisuus tärkeintä purkutyössä

Varautuminen on haastavaa, sillä osa uhista on näkymättömiä. Pintamateriaalit ovat saattaneet saastua (esim. teollisuusrakennukset), ja kierrätettävien materiaalien terveysriskit ovat heikosti tunnettuja. Haitta-aineita materiaaleissa voivat olla esimerkiksi POP-yhdisteet, raskasmetallit ja mikrobit, kertoo vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen Työterveyslaitokselta. Julkisuudessa on uutisoitu myös mm. asbestipurkukohteista, jotka ovat seisahtuneet kuukausiksikin riittämättömän varautumisen vuoksi.

Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen yhteisessä Työperäinen haitta-ainealtistuminen kiertotaloudessa (HAKiTa) -hankkeessa tutkittiin rakennuspurkukohteissa sekä purkujätteiden lajittelu- ja käsittelylaitoksissa työntekijöiden altistumista. Tulosten perusteella havaittiin työilmaan kulkeutuvan purkumateriaaleista pölyn mukana varsinkin bakteereita ja homeita, joiden tiedetään ärsyttävän hengitysteitä ja silmiä sekä aiheuttavan pitkäkestoisessa altistuksessa astmaa ja muita hengityselinsairauksia. Käsien kautta altistuminen on mahdollista myös raskasmetalleille kuten lyijylle, summaa vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.

Riskit hallintaan yhteistyöllä

Standardointipäällikkö Tuuli Kunnas Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä sekä vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen ovat yhtä mieltä keinoista riskien hallitsemiseksi. Yritysten tulee huolehtia työturvallisuudesta eli teknisistä pölyntorjuntatoimenpiteistä, asianmukaisista suojavarusteista sekä huolellisesta käsienpesusta ennen ruokailua, taukoa tai poistuttaessa töistä. Myös päällimmäiset likaantuneet työvaatteet olisi hyvä vaihtaa ennen siirtymistä puhtaisiin tiloihin. Paineilmalla työvaatteiden, -välineiden ja suojavarusteiden puhdistaminen on haitallista, sillä paineilma nostaa haitta-aineet ilmaan, josta ne kulkeutuvat hengitettäessä elimistöön. Purkutyötä suunniteltaessa voidaan erilaisilla ratkaisuilla (haitta-ainekartoitus, purkujärjestys, henkilönsuojaimet, työmaasiisteys) minimoida pölylle altistuminen. Konepurkamisen ja ylipaineistettujen, asianmukaisilla ilmansuodattimilla varustettujen ohjaamoiden suosiminen sekä pölyn sitominen sumuttamalla tai suihkuttamalla vettä on tehokkaita tapoja vähentää pölylle altistumista.

Haitat tunnistetaan alalla hyvin, ja työturvallisuutta valvotaan säännöllisesti. Haasteita tuovat purkutyötä tekevien yritysten kirjo, työvoiman saatavuus ja vaihtuvuus sekä monikulttuuriset työpaikat. Elinkeinojohtaja Juha Laurila kertoo, että purkualalle ei ole ollut omaa koulutusta, mikä on haaste osaamiselle. Tähän asti tietotaito on liikkunut vain yritysten sisällä. Nyt tilanne on vähitellen muuttumassa, ja osaamisen taso nousee alalle saapuvilla työntekijöillä.

Juha Laurila toivoo lisää yhteistyötä jätealan ja purkualan yritysten välille, jotta voidaan optimoida tekemistä ja kehittää yhteisiä toimintatapoja. Jopa purkukohtaisessa yritysyhteistyössä on järkeä. Mitä paremmin jäte kiertää sitä tehokkaampaa työskentely on, ja lopputuloksena on työn edullisempi kustannus. Uusissa rakennuksissa suunnittelua tehdään elinkaariajattelun mukaisesti sekä kiertotaloutta ajatellen. Paras rakennus on kuitenkin pitkäikäinen, sillä kukaan ei vielä tunne tulevaisuuden ratkaisuja ja mahdollisuuksia.

Teksti: Taina Kallus
Kirjoittaja toimii poolisihteerinä Jätehuoltopoolissa.

Artikkelia varten on haastateltu elinkeinojohtaja Juha Laurilaa Infra ry:sta, standardointipäällikkö Tuuli Kunnasta Rakennustuoteteollisuus RTT ry:sta sekä vanhempi asiantuntija Sirpa Laitista Työterveyslaitokselta.

Lisätietoa:
Työterveyslaitos: Työperäinen haitta-ainealtistuminen kiertotaloudessa – HAKiTa
Rakennusteollisuus, infratoimiala: https://rt.fi/toimialamme/infra/
Rakennusliitto, rakennustuoteteollisuus: https://rakennusliitto.fi/palkat-ja-tyoehdot/sopimusalat/rakennustuoteteollisuus/
Tilastokeskus, asuminen ja rakentaminen – statiikkaa toimialalta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html