Pipetinkärkien pesulinjasto rakentaa uudenlaista huoltovarmuutta
Suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä luodulla pipetinkärkien pesulinjastolla parannetaan terveydenhuollon kriisinkestävyyttä. Toimintamallia voi hyödyntää laajasti.
Ruokaviraston välinehuoltaja Heidi Lepokallio (vas.) ja tutkimuslaborantti Jaana Lukkarinen nostavat 540 käytettyä pipetinkärkeä sisältävän teflonlevyn pesuriin, jossa erilaisten puhdistusliuosten ja veden avulla pipetit puhdistuvat kaikista käytön jäämistä. Sitten on vuorossa pipetinkärkien kuivaus.
“Sen jälkeen pipetit steriloidaan, jolla varmistetaan, ettei pipetinkärjissä ole jäämiä kontaminoivista mikrobeista. Lopuksi pipetinkärjille tehdään vielä PCR-testit sekä mikrobiologiset ja mekaaniset laadunvarmistustestit. Aikaa pesuihin ja kuivaukseen menee muutamia tunteja, sterilointiin ja laadunvarmistustesteihin menee oma aikansa”, Ruokaviraston erikoistutkija Hanna Help sanoo.
Ruokaviraston laboratoriossa Helsingin Viikissä sijaitseva PUHDE-projektin pipetinkärkien pesulinjasto on ollut toiminnassa syksyn 2023. PUHDE:tta on edeltänyt PIDE- ja PIDE-FISE-hankkeet, joissa pipettien puhdistusta kehitettiin ja testattiin ensin suomalaisvoimin ja sitten yhdessä suomalaisten ja ruotsalaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
“Koronapandemian aikana pipetinkärkiä tarvittiin todella paljon, ja samaan aikaan oli myös ongelmia raaka-aineiden ja pipetinkärkien saatavuudessa. Verkostossamme alettiin miettiä, miten näin huoltovarmuuskriittisen materiaalin saatavuus voitaisiin hätätilanteessa turvata”, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Joni Metsola Huoltovarmuuskeskuksesta (HVK).
Pipetinkärkien puhdistuslinjasto kehitettiin alun perin suomalaisvoimin: ensin sosiaali- ja terveysministeriön ja HVK:n yhteistyönä ja myöhemmin HVK:n rahoituksella. Tämän jälkeen sovittiin kansainvälisestä yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Ruotsin Eläinlääketieteellinen laitos SVA otti kopin kehitystyöstä ja testaamisesta. Nyt menetelmän testaaminen jatkuu Suomessa Ruokavirastossa.
SVA:n tulokset ovat erinomaisia: pesumenetelmää on testattu usealla Ruotsissa käytössä olevalla pipettityypillä. Ruotsalaisilla onkin jo runsaasti kerran käytössä olleita pipetinkärkiä puhdistettuna ja varastoituna. Kertakäyttöisiä pipetinkärkiä voi puhdistaa pipetinkärkityypistä riippuen jopa useampaan kertaan.
Yhteistyö kehittää Suomen ja Ruotsin omavaraisuutta
Pipetinkärjet pestään ja huuhdellaan huolella erilaisilla puhdistusliuoksilla.
“Testaamme vastaavilla menetelmillä eri pipettikärkityyppien puhdistusta kuin ruotsalaiset, ja tulokset ovat kannustavia. Menetelmä vaikuttaa soveltuvan hyvin myös suuremmille kärkityypeille. Eri tyyppisten pipetinkärkien puhdistamiseen menee hieman eri aika, mutta keskimäärin puhtaita pipetinkärkiä voitaisiin tällä laitteistoilla saada tuhansia kappaleita vuorokaudessa”, Help sanoo.
Pesulinjasto on lopultakin aika yksinkertainen.
“Sen rakentaminen ei maksa maltaita, käytössä on paljon sellaisia välineitä, joita saa aivan tavallisesta kaupasta. Vastaavanlaisia pesulinjastoja voisi rakentaa helposti myös muualle, eri alojen tutkimuslaitoksiin. Ruokavirasto konsultoi mielellään halukkaita”, Help sanoo.
“Omavaraisuus on tänä päivänä entistäkin merkittävämpää, kun uhkatilanteet vaihtuvat. Niinpä myös kyvykkyyden hajauttaminen on kannatettavaa”, Metsola jatkaa.
Materiaalista varautumista
Samalla tavoin kuin eri huoltovarmuuden sektoreilla harjoitellaan ja hiotaan toimintatapoja ja yhteistyötä hätätilanteita varten, PUHDE-projekti on osa tutkimuslaboratorioiden materiaalista ja mentaalista varautumistyötä.
“On hyvin tärkeää, että yhteistyö esimerkiksi ruotsalaisten viranomaisten ja eri organisaatioiden välillä on toimivaa. Hätätilanteessa ei voida alkaa miettiä, keneen otan yhteyttä. Yhteydet ja prosessit on oltava valmiina”, Help ja Metsola sanovat.
Pipetinpesulinjaston hienous ei olekaan kalliissa laitteissa, vaan toimivassa konseptissa.
“Seuraava puhdistettava asia voisi olla esimerkiksi jokin lääketieteellisessä hoidossa käytettävä esine, vaikkapa hengityskoneen osa. Konsepti on monistettavissa muiden kriittisten tuotteiden puhdistamiseen. Pesulinjasto parantaa resilienssiämme”, Help sanoo.
Lainsäädäntö vaatii työstämistä
Eri toimijoiden varastoissa on tietty määrä pipetinkärkiä ja niitä myös valmistetaan Suomessa. Tämä on jatkossakin tärkeää. Loputtomia määriä pipetinkärkiä ei kuitenkaan voi varastoida, siinä tulevat varastokapasiteetit ja kustannukset vastaan. Tuotteet myös vanhenevat.
“Saatavuusongelmia tulee nimenomaan kriisitilanteessa, jos materiaalia ei saada lisää. Siksi puhdistusosaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen on tärkeä varautumistoimi”, Metsola sanoo.
Ruotsissa puhdistettuja pipetinkärkiä voidaan käyttää jo tietyissä analyyseissä. Suomessa lainsäädäntö vaatii vielä keskustelua, jotta puhdistettuja tuotteita voitaisiin uudelleenkäyttää. Joka tapauksessa kyseessä olisi toimintaa kriisitilanteessa.
Nyt pipetinkärkien puhdistusta ja laadunvarmistusta vielä testataan Ruokavirastolla, mutta menetelmä on tieteellisesti dokumentoitu. Halutaan olla täysin varmoja, etteivät puhdistetut pipetinkärjet aiheuta vaaratilanteita tai häiritse analyysien tuloksia.
Milloin pipetinkärkien puhdistaminen voisi olla arkea Suomessa?
“Vaikka olemme todella innoissamme tästä, todellisuudessa toivomme, ettei puhdistusmenetelmää tarvitse koskaan ottaa kunnolla käyttöön. Silloin olisimme nimittäin tilanteessa, jossa rajat ovat kiinni, eikä materiaaleja ole saatavilla. Sellaista kriisiä ei kukaan toivo. Mutta osaaminen meillä jo on”, Help sanoo
Lue lisää aiheesta: Pipetinkärjistä uusi ulottuvuus terveydenhuollon varautumiseen
Eteenpäin katsovaa huoltovarmuutta
Materiaalista varautumista kriiseihin. Erityisesti terveydenhuollolle kriittisten pipetinkärkien puhdistaminen on osa kriiseihin varautumista. Kun meillä on puhdistuskapasiteettia, emme ole hätätapauksessakaan yhtä riippuvaisia maahantuonnista, eivätkä uustuotannon viiveet hankaloita toimintaa.
Innovatiivinen ja eteenpäin katsova asenne. Koronapandemia ja viimeaikainen maailmantilanne uhkatason nousuineen ovat osoittaneet, että tarvitaan erilaisia tapoja varautua. Monitieteellinen, eri organisaatioiden ja maiden välinen yhteistyö on siitä hyvä esimerkki. Olemme ajassa kiinni ja löydämme uudenlaisia ratkaisuja perinteisten menetelmien rinnalle.
Huoltovarmuuskriittinen osaaminen kehittyy. PUHDE-projektin ympärille rakentuneet yhteistyöprosessit ja keskusteluyhteydet niin Suomen ja Ruotsin kuin eri tutkimuslaitosten ja sektoreiden välillä on olennaisen tärkeää. Kriisitilanteessa on suuri etu, kun yhteydet ovat valmiina.
Monistettavaa osaamista. Pipetinpesulinjaston kehittämisessä saatua osaamista voidaan hyödyntää myös muiden terveydenhuollolle kriittisten tarvikkeiden puhdistamisessa.
Mentaalinen ketteryys kehittyy. On palkitsevaa huomata, miten hienoja innovaatioita voidaan saada aikaiseksi myös yksinkertaisen oloisilla ja näköisillä laitteistoilla. Tämä kehittää resilienssiä.
Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Meeri Utti
