Pipetinkärjistä uusi ulottuvuus terveydenhuollon varautumiseen
Koronakriisi on nostanut terveydenhuollon materiaalisen varautumisen huomion keskipisteeseen. Mutta olisiko varautuminen mahdollista muutenkin kuin mittavalla tavaran varastoinnilla? Entä jos välineitä voisikin kriisitilanteessa puhdistaa ja käyttää uudelleen? Tuoreessa pilotissa kehitettiin menetelmä, jolla kertakäyttöiset pipetinkärjet saadaan tarvittaessa uusiokäyttöön pesemällä.
Muovisia pipetinkärkiä tarvitaan terveydenhuollossa muun muassa koronatestien tutkimiseen. Yhden testin tutkimiseen niitä tarvitaan jopa kahdeksan, ja testejä tehdään kymmeniätuhansia päivässä yksin Suomessa, joten pipetinkärkiä kuluu melkoiset määrät. Koronatutkimusten lisäksi pipetinkärkiä käytetään monenlaisissa muissa tutkimuksissa niin terveydenhuollossa kuin vaikkapa elintarviketeollisuudessa. Muovinen pipetinkärki ei kertakäytöllä kulu, mutta tähän asti ne on silti pitänyt heittää roskiin käytön jälkeen. Näin määrää muun muassa lainsäädäntö.
Pipetinkärjistä ei Suomessa ole tällä hetkellä akuuttia pulaa laajasta käytöstä huolimatta. Sen lisäksi, että niitä valmistaa ainakin kaksi tehdasta Suomessa, niitä myös tuodaan maahan. Hätätilanteessa tilanne voi olla toinen, joten muuttuvaan tilanteeseen kannattaa varautua jo ennalta.
Mahdollisiin saatavuusongelmiin on kuitenkin syytä varautua ennen kuin niitä ilmenee. Huoltovarmuuskeskus ja sosiaali- ja terveysministeriö rahoittivatkin viime keväänä pilotin, jossa tutkittiin pipetinkärkien puhdistamista. Pilotin toteutti Puolustusvoimien tutkimuslaitos yhdessä useiden eri hallinnonalan asiantuntijoiden ja tutkimusorganisaation kanssa.
“Puolustusvoimien tutkimuslaitos toteutti hengityssuojaimien ja suojavaatteiden puhdistuspilotin. Siinä todettiin, että kertakäyttöiset hengityssuojaimet kestävät puhdistusta hyvin ja säilyttävät suojatehonsa puhdistuksen jälkeenkin. Niinpä halusimme selvittää, onnistuisiko myös pipetinkärkien puhdistaminen”, Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Joni Metsola sanoo.
Yksinkertaisella puhdistusmenetelmällä uudenveroista
Keväällä 2021 toteutetun pipetinkärkien puhdistushankkeen tavoitteena oli kehittää puhdistusmenetelmä tärkeimpien pipetinkärkityyppien kemialliseksi puhdistamiseksi. Pilotissa rakennettiin puhdistuslinjasto sekä luotiin menettelyt puhdistettujen kärkien laadunvarmistukseen ja -testaamiseen sekä kärkien keräämiseen.
Pilotissa puhdistettiin pipetinkärkiä, joita oli käytetty koronatestauksessa. Periaatteessa yksinkertaisessa puhdistusmenetelmässä oli useita vaiheita:
“Ensin kärjet steriloitiin, jotta niitä oli turvallista käsitellä. Sitten ne pestiin erilaisilla pesuliuoksilla, huuhdeltiin pesujen välissä ja lopulta kuivattiin. Puhtaus ja kunto varmistettiin niin kemiallisilla, biologisilla, fysikaalisilla kuin mekaanisilla laadunvarmistusmenetelmillä”, Metsola sanoo.
Projektia varten rakennettiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle pesulinjasto, jossa yhden työpäivän aikana oli mahdollista käsitellä useita tuhansia pipetinkärkiä.
Puhdistusmenetelmä käytäntöön Ruotsissa
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen vetämä pilotti oli viiden viikon mittainen. Nyt työ jatkuu yhteistyössä Ruotsin Eläinlääketieteellisen laitoksen SVA kanssa, sillä pipetinkärkien tarve on kova myös lahden toisella puolen. PIDE-FISE -niminen hanke jatkuu kesään 2022 asti.
“Ruotsalaiset kehittävät puhdistuslinjastoa ja -menetelmiä edelleen. Olemme sopineet, että saamme heiltä tarkempaa tietoa muun muassa isomman skaalan tuotannosta, jota voidaan Suomessakin tarvittaessa hyödyntää”, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen professori Markku Mesilaakso sanoo.
Ruotsalaisten kanssa on myös sovittu, ettei pilotissa kehitettyjä ratkaisuja saa hyödyntää kaupallisesti. Avoin tiedonvaihto ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin tällaisissa projekteissa tärkeää. Sen osoittaa jo Suomen pilotissa olleiden toimijoiden suuri lukumäärä.
”SVA on tosissaan kehittämässä pipetinkärkien puhdistuskykyä Suomen mallin pohjalta ja yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Tiedonvaihto jatkuu asiantuntijoiden kesken ja on mielenkiintoista nähdä, mihin yhteistyöllä pääsemme”, Mesilaakso sanoo.
Saatavuusongelmien torppaamista ja kestävää kehitystä
Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on pitää yllä ja kehittää materiaalista valmiutta huoltovarmuuden kannalta kriittisillä aloilla. Sen lisäksi, että tavaranvalmistajien kanssa on sovittuna esimerkiksi tuotantovarauksia, Huoltovarmuuskeskus on mukana kehittämässä myös uusia teknisiä innovaatioita. Pipetinkärki-projekti on siitä hyvä esimerkki.
“Kehitetty puhdistusmenetelmä on yksi vaihtoehto fyysisille varmuusvarastoille. Puhdistaminen on tärkeää myös kestävän kehityksen ja ympäristön näkökulmasta. Pipetinkärkien uudelleenkäyttö vähentäisi myös ylimääräistä jätevirtaa”, Metsola sanoo.
Pipetinkärkien uudelleenkäyttö on toistaiseksi hankalaa terveydenhuollon lainsäädännön vuoksi.
“Jos saatavuus oikeasti menisi vaikeaksi, eikä pipetinkärkiä olisi riittävästi, puhdistettuja pipetinkärkiä voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi tartuntatautilain nojalla. Muilla aloilla, kuten elintarviketeollisuudessa käyttömahdollisuuksia on enemmän.”
Metsola painottaa, että erilaisia, uusia varautumisen vaihtoehtoja kannattaa miettiä ja kehittää jo etukäteen. On myös tärkeää pitää yllä virastojen ja yhteistyötahojen välistä keskusteluyhteyttä.
“Huoltovarmuuteen liittyvät asiat ovat olleet koronan myötä paljon esillä, joten juuri nyt on otollinen hetki viedä asioita eteenpäin. Kannattaa edistää asioita jo silloin kun tilanne ei ole niin sanotusti päällä.”
Kuva: Colourbox
