On jokaisen vastuulla varautua pankkipalveluiden katkoihin
Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä pankkien häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Käyttökatkoja kuitenkin tulee, ja jokaisen kuluttajan on syytä varautua niitä varten.
Mitä paremmin viranomaiset ja kuluttajat varautuvat häiriötilanteisiin, sitä vähäisempää on kiinnostus häiritä heidän arkeaan.
Tästä totuudesta muistuttaa Tuomas Välimäki Suomen Pankista. Hän toimii pankin johtokunnan jäsenenä sekä huoltovarmuustoiminnassa finanssialan sektorin puheenjohtajana.
Huoltovarmuusorganisaation finanssialan sektoriin kuuluvat rahoitus-, vakuutus ja taloushallintoala. Sektorin tehtävänä on muun muassa varmistaa, että raha liikkuu ja maksaminen onnistuu kaikissa tilanteissa.
Kuluvana syksynä pankkipalveluiden verkkohäiriöt ovat puhuttaneet tavanomaista enemmän. Välimäki sanoo, etteivät häiriöt ole mikään uusi juttu. Isoa piikkiä häiriöiden määrässä ei ole ollut, vaikka palvelunestohyökkäysten määrä onkin jonkin verran noussut.
”Aiempaan verrattuna osa hyökkäyksistä on ollut kestoltaan aiempia pidempiä. Vaikutukset ovat tästä huolimatta jääneet kaikeksi onneksi vähäisiksi.”
Pankkien verkkopalveluiden häiriöitä on karkeasti jaoteltuna kolmenlaisia. Ensinnäkin on niin sanotusti itse aiheutettuja eli epäonnistuneita järjestelmäpäivityksiä. Häiriöitä aiheuttavat myös laiteviat. Kolmantena ryhmänä ovat erityisesti viime aikoina otsikoihin nousseet ulkoisesti aiheutetut häiriöt, esimerkiksi palvelunestohyökkäykset.
Yleisesti ottaen palvelunestohyökkäykset ovat olleet lyhyitä, ja tänäkin syksynä kyseessä on ollut pikemminkin hyökkäysten sarja kuin päiväkausien katko toiminnassa.
Käteistä rahaa ja tunnistautuminen kahdella tavalla
Mitä meidän tavallisten kuluttajien kannattaisi ottaa syksyn häiriöiden sarjasta opiksi?
”Hyvä oppi on varautumisen lähtökohta, jonka mukaan varautua voi vain ennakolta. Kun häiriö toteutuu, pystyy enää reagoimaan”, Välimäki sanoo.
Sekä Suomen Pankki että Huoltovarmuuskeskus korostavat kotivaraa. Huoltovarmuuskeskus kehottaa suomalaisia varautumaan vähintään 72 tunnin häiriötä varten muun muassa kuivaruoalla, juomavedellä ja paristoradiolla. Varautumislistalle kuuluu myös käteinen raha.
Suomalaiset tietävät jo melko hyvin, että käteistä kannattaa pitää varalla sen verran kuin kokee tarvitsevansa perustarpeisiinsa muutaman päivän aikana.
Käteisen lisäksi Välimäki nostaa osaksi varautumista varapankin verkkopalveluineen. Hän mainitsee, että isolla osalla suomalaisista on varsinaisen pankkinsa lisäksi tili ja mahdollisuus mobiilitunnistautumiseen jossakin toisessa pankissa. Osalla puolestaan on luottokortti esimerkiksi matkoja varten jostakin muusta kuin pääpankista.
Verkkopankkipalveluiden katkokset herättivät yhä useamman kuluttajan harkitsemaan tunnistautumisen varmistamiseen mobiilivarmenteen hankkimista.
Välimäki kannattaa tällaista varautumista lämpimästi. Hänen mielestään pankkien verkossa tunnistautuminen tulisi varata pelkästään pankkiasiointia varten. Vaikkapa verottajan verkkopalvelussa ja Kanta-palveluissa hän suosittaa käyttämään mobiilivarmennetta. Sellaista hän itsekin käyttää.
Yksi vaihtoehto on Suomi.fi-sivustolla oleva pankeista riippumaton tunnistautumisväline Hightrust.id. Sitä varten ei tarvita erillistä lukulaitetta.
Maksamiseen uusi järjestelmä
Häiriötilanteissa myös maksamisen on toimittava. Maksamista varten isolla osalla suomalaista on käytössään jokin älypuhelimen maksusovellus, kuten MobilePay.
Suomen Pankin vetämä maksuneuvosto kehittää parhaillaan kaikkien pankkien asiakkaille samalla tavalla toimivaa pikamaksupohjaista ja reaaliaikaista maksamisen järjestelmää. Sen avulla kuluttajat voivat siirtää rahaa toisilleen tai maksaa ostoksiaan kaupoissa.
Välimäki mainitsee, että keskusteluja Kaupan liiton ja isoimpien kaupparyhmien välillä on jo käyty ja huomattu, että uutta järjestelmää kannatetaan.
Vielä ei ole tiedossa, koska uusi maksujärjestelmä saadaan käyttöön.
”Toivon, ettei kyseessä ole kaukainen tulevaisuus.”
Toimeentulo turvataan jo laissa
Yhteiskunta lakkaisi pyörimästä, jos rahoitus ja maksaminen eivät onnistuisi. Finanssialan sektorin johtava varautumisasiantuntija Tehi Palletvuori Huoltovarmuuskeskuksesta kertoo, että yritykset ja viranomaiset tekevät kaiken aikaa järjestelmällistä yhteistyötä häiriöiden ehkäisemistä ja niihin varautumista varten.
Hän huomauttaa, että huoltovarmuuden näkökulmasta väestön kyky toimia on ydinasia. Kykyyn toimia kuuluu se, että väestön toimeentulo turvataan.
Palletvuori toivoo kuluttajien oppineen pankkien häiriöistä sen, että varautuminen kuuluu jokaiselle.
“Täysin häiriötöntä yhteiskuntaa ei ole olemassakaan. Kun tiedostaa häiriöiden mahdollisuudet ja hoitaa omat vastuunsa kuntoon, pystyy toimimaan häiriöiden aikana.”
Hän mainitsee, että suomalainen rahoitusala on hyvin valmistautunut erilaisiin uhkiin. Tämä varmistetaan myös lainsäädännöllä, joka velvoittaa rahoitusalan yritykset varautumaan.
Huoltovarmuuslainsäädännön mukaan huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän toiminnan sekä maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja niiden teknisten järjestelmien turvaamista.
”Lain mainitsema väestön toimeentulo pitää sisällään todella paljon toimintoja, sillä poikkeustilanteissakin esimerkiksi maksujen pitää kulkea ja palkan sekä etuuksien on tultava tilille ajallaan.”
Tärkeitä harjoituksia yhdessä
Rahoitusala on kaiken kaikkiaan varsin tarkkaan säänneltyä myös varautumisen osalta. Tämän lisäksi ala tekee vapaaehtoista yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö huoltovarmuusorganisaatiossa on kansainvälisesti ainutlaatuista. Sen avulla varmistetaan, että huoltovarmuuskriittiset toimijat saavat ajantasaista tietoa esimerkiksi turvallisuustilanteesta.
”Pääsemme harjoittelemaan yhdessä hyvinkin haastavia tilanteita varten ja samalla selvittämään, millaisia asioita pitää kehittää”, Palletvuori kertoo.
Rahoitusala on vuosien varrella harjoitellut yhteistyössä muun muassa kyberhyökkäysten, hybridiuhkien ja merikaapelin poikkimenon varalta.
” Yksikään harjoitus ei ole mennyt hukkaan, sillä niistä jokaisessa on vähintäänkin tarkennettu ohjeistuksia”, Palletvuori kertoo.
Teksti: Terhi Paavola / Kuvat: Colourbox, Heikki Saukkomaa STT (Välimäki), Juha Nenonen (Palletvuori)
Lue lisää:
Suomen Pankki – maksamisen kotivara
72 tuntia -varautumissuositus
Myös yritykset tarvitsevat varautumissuunnitelmia pankkihäiriöiden varalta
