Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kauppojen hyllyt eivät tyhjene

Koronavirusepidemiaan heränneet suomalaiset tyhjentävät kauppojen hyllyjä vessapaperista ja kuivamuonasta. Siihen ei ole mitään syytä.

ASIANTUNTIJALTA
13.3.2020
elintarvikehuolto

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luodon mielestä ihmisten olisi hyvä ymmärtää, että näkyvissä ei ole mitään sellaista tekijää, joka uhkaisi katkaista elintarvikkeiden alkutuotannosta ja teollisuudesta kauppaan yltävän toimitusketjun.

”Tavaravirta toimii koko ajan normaalisti. Tässä suhteessa tilanne on aivan erilainen kuin esimerkiksi jonkin laajan työnseisauksen yhteydessä, jolloin toimitusketju on oikeasti poikki jostain kohdasta. Tehtaat eivät tuota tarvikkeita tai kuljetukset ovat jumissa”, Luoto sanoo.

”Nyt ei ole mitään syytä hamstrata. Toki hyllyt saattavat sen seurauksena – kuten meilläkin on nyt nähty – hetkellisesti tyhjentyä joissakin tuoteryhmissä. Tuotetäydennykset kuitenkin toimivat ja hyllyt täytetään yhä uudelleen uusilla tuotteilla. Voi olla, että jotain tuotetta ei heti saada, mutta suurimman osan kohdalla saatavuus on normaali.”

Nyt ei ole mitään syytä hamstrata.

Hamstraaminen ei ole mitenkään johdonmukaista. Monia on esimerkiksi ihmetyttänyt muualla maailmassa nähty kuluttajien taistelu vessapaperista, joka on tehnyt kauppansa Suomessakin.

”Niissä Euroopan maissa, joissa epidemia on jo meitä pidemmällä, on ollut samanlaista käyttäytymistä. Se on kuitenkin rauhoittunut 3-5 päivässä”, Luoto kertoo.

”Kuluttajan on hyvä huolehtia siitä, että hänellä on kotonaan vettä ja elintarvikkeita 72 tunnin kotivaran verran. Mutta kaikki mikä menee siitä yli aiheuttaa vain muille hetkellisiä ongelmia.”

Valokuvassa Kari Luoto.
Kari Luoto

Kari Luoto vakuuttaa, että elintarvike- ja päivittäistavarakauppa on varautunut erittäin hyvin erilaisiin poikkeaviin tilanteisiin.

Kaupat ovat varautuneet

Tyhjentyneiden varastojen täyttäminen vie aina oman aikansa, mutta Luoto uskoo, että tehokkaan suomalaisen logistiikan ansiosta kuluttajat tulevat meilläkin näkemään, että hyllyt täyttyvät.

”Käy samoin kuin jouluna, jolloin ihmiset varaavat kotivarastot täyteen, ja sitten jonkin aikaa käyttävät niitä, kunnes kaupankäynti palaa jonkin ajan päästä normaaliksi. Kaupalle tämä tilanne ei kuitenkaan merkitse joulua, sillä siitä ei synny lisämyyntiä. Turhat hamstrauspiikit aiheuttavat vain harmia kuluttajille itselleen.”

Kuluttajan on hyvä varata kotiin vettä ja elintarvikkeita 72 tunnin kotivaran verran – mutta ei sen enempää.

Suomalaisen elintarvike- ja päivittäistavarakauppa on Luodon mielestä varautunut erittäin hyvin poikeuksellistenkin tilanteiden – kuten pandemian – varalle.

”Kaupan yritykset ovat pyrkineet varautumaan mahdollisimman hyvin. Ne ovat haarukoineet riskejä ja tehneet varautumissuunnittelua, Ykkösprioriteetti on, että kaupat saadaan pidettyä auki kuluttajille”, Luoto kuvaa.

”Kauppa- ja jakelupooli ohjeistaa, seuraa tilannetta ja tarvittaessa reagoi siihen.”

Valokuvassa Toni Lounema.
Toni Lounema

Tomi Lounema pitää Kauppa- ja jakelupoolia hyvänä yhteistyön foorumina.

Nopea tilannekuva

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema pitää Kauppa- ja jakelupoolia on tärkeänä toimijana, joka linkittää viranomaiset ja kaupan alan yritykset toisiinsa.

”Tämä korostuu erityisesti häiriö- ja poikkeustilanteissa, jolloin pooli mahdollistaa tilannekuvan nopean keräämisen ja yhteydenpidon kaupan toimijoiden ja viranomaisten välillä”, Lounema sanoo.

”Poolin toiminta on hyvin tärkeää myös Huoltovarmuuskeskuksen kannalta, kokemukset yhteistyöstä ovat hyvät ja toimintaa on aina kehitetty edelleen saatujen kokemusten pohjalta. Tästä kuuluu iso kiitos poolin puheenjohtajalle ja poolisihteerille.”

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Vasemmalla Paavo Tertsunen harmaassa pikkutakissa, oikealla Joni Kinnunen sinisessä kauluspaidassa

Alueellinen harjoitustoiminta paljastaa haavoittuvuuksia ja parantaa huoltovarmuutta

Suomessa järjestetään vuosittain useita alueellisia varautumista ja valmiutta kehittäviä harjoituksia. Harjoitukset ovat oiva alusta testata sekä yritysten että alueellisten viranomaisten varautumisen tasoa ja kykyä vastata häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen alueellisen varautumisen asiantuntija Joni Kinnunen ja energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtivat yhteisessä kirjoituksessaan alueellisen harjoitustoiminnan merkitystä.
Salaattipöydän värikästä tarjontaa, porkkanaraastetta, tomaattia ja tonnikalaa mustissa neliönmallisissa astioissa.

Sote-palveluiden asiakkaat tarvitsevat ateriansa myös häiriötilanteissa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille ruokahuolto on osa hoitoa ja hoivaa. Näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ruokahuolto myös kriisi- ja poikkeusoloissa on turvattu lainsäädännöllä. Koska toiminta on kriittistä, sen onnistumiseen erilaisissa olosuhteissa kiinnitetään paljon huomiota. Näin myös Päijät-Hämeessä, missä sote-palveluiden ruokahuollon eri tahot pitävät tiiviisti yhteyttä. Lisäksi poikkeusolojen toimintaa on myös harjoiteltu, viimeksi HÄME24-harjoituksessa.

Muuttuvien energiainfrastruktuurien turvaaminen on entistä monimutkaisempaa

Energia sekä siihen liittyvä tieto ovat yhä digitaalisempia ja hajautetumpia. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtii, miten rakennetaan energiahuoltovarmuutta uusissa järjestelmissä, joiden perusominaisuuksia ovat monimutkaisuus, epävarmuus ja digitaalisuus. Ratkaisuja etsitään esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamassa KEMAR-projektissa, jossa mallinnetaan uutta energiajärjestelmää digitaaliseen ja virtuaaliseen muotoon sekä samalla kehitetään sen arvoketjuihin liittyvää kyberharjoitustoimintaa.