Käteisen rahan merkitys korostuu kriiseissä
Käteistä rahaa käytetään maksamiseen koko ajan vähemmän. Täysin mobiili- ja korttimaksamiseen ei silti kannata siirtyä, sillä häiriötilanteissa hyvin toimiva käteisen rahan logistiikka pitää meidän kaikkien arkea pystyssä.
Lähes jokainen meistä on törmännyt joskus kaupan kassalla maksamisen ongelmiin. Verkkoyhteyksissä on saattanut olla häiriöitä, lähimaksaminen ei ole onnistunut tai maksukortti toiminut. Useimmiten ongelmat ratkeavat yrittämällä hetken kuluttua uudelleen, mutta toisinaan maksaminen onnistuu vain käteisellä rahalla.
“Käteisen rahan rooli maksuvälineenä on meillä yhä pienempi: vuonna 2022 enää 19 prosenttia maksupisteillä suoritetuista maksuista tehtiin käteisellä. Käteisen käyttöä ei silti kannata lopettaa kokonaan. Se on konkreettinen, sähköstä ja verkkoyhteyksistä riippumaton maksuväline, joka täydentää muita maksamisen vaihtoehtoja. Käteinen raha voi olla erilaisissa häiriötilanteissa kuluttajalle ainoa tapa maksaa esimerkiksi ruokaostoksensa”, sanoo Rahahuollon ryhmän puheenjohtaja Anssi Vuosalmi Suomen Pankista. Rahahuollon ryhmä toimii osana Huoltovarmuusorganisaation Finanssisektoriin kuuluvaa Rahoitusalan poolia.
Jotta käteisen rahan käyttäminen onnistuu vaivatta myös mahdollisissa häiriötilanteissa, Rahahuollon ryhmä on toteuttanut Käteisen logistiikka -selvityksen. Viime lokakuun ja helmikuun välillä tehdyssä selvityksessä olivat mukana kaikki käteisen rahan arvoketjun jäsenet: kauppaketjut ja finanssialan toimijat Suomen Pankista eri pankkiryhmittymiin sekä arvokuljettajiin ja käteisautomaattiyhtiöihin asti.
“Käteisen logistiikka -selvitys on Huoltovarmuuskeskukselle yksi monista työkaluista, joilla varmistetaan, että yhteiskunta toimii poikkeustilanteissakin mahdollisimman normaalisti. Finanssialalle selvitys toimii erityisenä rahahuollon varautumisen välineenä”, sanoo johtava varautumisasiantuntija Tehi Palletvuori Huoltovarmuuskeskuksesta.
Selvityksessä käytiin läpi käteisen rahan koko logistinen ketju ja etsittiin mahdollisia pullonkauloja ja ongelmakohtia. Tavoitteena on käteisen rahan mahdollisimman häiriötön käyttö kaikissa olosuhteissa.
“Kaiken kaikkiaan käteisen rahan logistiikka on hyvällä mallilla, kuten arvelimme jo etukäteen. Selvityksen ansiosta logistisen ketjun toimijat voivat kehittää toimintaansa entisestään. Tämän tarkemmin selvityksen sisältöä ei voi avata, sillä se on turvaluokiteltua tietoa”, Palletvuori ja Vuosalmi sanovat.
Käteisen rahan käyttö on varautumista mahdollisiin häiriöihin
Mutta miksi käteisen rahan käyttöön on niin tärkeä kiinnittää huomiota?
Jos käteisen rahan logistinen ketju rapautuu, rahan liikkeeseenlaskeminen, käyttö ja kuluttaminen vähenevät merkittävästi, ketjun uudelleenpystyttäminen on vaikeaa ja kallista.
“Eikä se tapahdu hetkessä, sillä käteisen käsittely vaatii jokaiselta logistisen ketjun jäseneltä erityistä tarkkuutta ja turvallisuustoimia. Niinpä jakeluverkoston rapautumisen estäminen on tärkeää. Esimerkiksi vähittäiskaupan tai vaikka huoltoaseman on mietittävä etukäteen, miten ne käsittelevät, kuljettavat ja säilyttävät käteistä. Poikkeustilanteessa se on jo myöhäistä”, Vuosalmi sanoo.
Erilaisten sähkö-, tietoliikenne- ja kyberhäiriöiden riski on kasvanut muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Myös siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin tarkoittaa sähköntuotantotehojen aiempaa voimakkaampaa vaihtelua. Kiertäviä sähkökatkoja ennakoitiin esimerkiksi viime syksynä ennen talven pakkasia.
“Sähkökatkojen aikana maksamisen ongelmia olisi saattanut esiintyä. Silloin esimerkiksi sellaisissa kaupoissa tai huoltoasemilla, joissa on luovuttu käteismaksamisesta jo nyt, kaupankäynti olisi tyssännyt. Tämä kannattaa pitää myös kaupan alalla mielessä ja punnita, mikä merkitys käteisen käsittelyn kuluilla ja käteismaksamisen mahdollisuudella on omalle liiketoiminnalle.”
Käteistä on siis käytettävä, jotta logistinen ketju toimii ja pysyy yllä. Siinä me kuluttajatkin voimme tehdä osamme: nostaa rahaa aika ajoin käteisautomaatista ja maksaa ostoksia käteisellä kortti- tai lähimaksamisen sijaan.
“Kuten 72 tuntia -varautumissuosituksessakin ohjeistetaan, jokaisella tulisi olla hieman käteistä rahaa varalla samaan tapaan kuin vettä ja elintarvikkeita”, Palletvuori muistuttaa.
Keskuspankkiraha on tulevaisuuden käteistä digitaalisessa muodossa
Mahdollisiin maksamisen ongelmiin on varauduttu monella tavoin. Jos tiedossa on esimerkiksi pidempiaikainen sähkökatkosten sarja, saatetaan käteisautomaatteja täydentää useammin, jotta vastataan käteisen suurempaan menekkiin.
Lisäksi koko ajan mietitään erilaisia ja uudenlaisia maksamisen välineitä ja vaihtoehtoja. Yksi uusimmista on digitaalinen keskuspankkiraha, Central Bank Digital Currency, CBDC.
“Digieuro olisi käteisen rahan sähköinen muoto, joka olisi keskuspankin liikkeellelaskema. Se ei korvaisi seteleitä ja kolikoita, vaan olisi niitä täydentävä maksuväline kuluttajille. Vielä tässä vaiheessa digieuro on suunnitteluasteella. Asia vaatii vielä paljon tutkimista ja suunnittelua. Lopullisen päätöksen sähköisen euron liikkeellelaskusta tekee Euroopan keskuspankin neuvosto”, Vuosalmi sanoo.
Teksti: Leena Filpus / Anssi Vuosalmen kuva: Meeri Utti, Tehi Palletvuoren kuva: Juha Nenonen
