Informaatioturvallisuus keskeinen osa digitaalista turvallisuutta

“Epäluottamusta pankkeihin valheellisilla huhuilla levittävä bottikampanja somessa voisi hyvin saada aikaan paniikkireaktion, jonka seurauksena ihmiset tyhjentäisivät tilinsä ja pankkiautomaatit. Tämä taas johtaisi yhteiskunnan toimintojen häiriintymiseen”, kuvailee vihamielisen informaatiovaikuttamisen ja sen seurauksien esimerkkiä Antti Sillanpää, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija.

Yhteiskunnan kriittisten toimintojen horjuttamiseen ei välttämättä tarvita fyysistä vaikuttamista, vaan joskus se voi tapahtua ajatuksen voimalla. Vihamielinen informaatiovaikuttaminen onkin salakavala ase. Se voi lamaannuttaa elintärkeitäkin toimintoja ja yhteiskunnan toimintakykyä, jos emme tunnista sitä ajoissa.

“Tavoitteena meillä on informaatioturvallisuus. Se on tila, jossa informaatioympäristön uhkat ja riskit ovat hallittavissa. Informaatioturvallisuus liittyy huoltovarmuuteen sikäli, että se on tärkeä osa kokonaisturvallisuuttamme, joka syntyy yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja organisaatioiden kanssa”, Sillanpää selittää.

“Informaatiovaikuttamisella voidaan estää huoltovarmuustavoitteiden toteutumista.”

Huoltovarmuuskeskus satsaakin informaatioturvallisuuden vahvistamiseen ja sitä kautta huoltovarmuustavoitteiden turvaamiseen perustamalla informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminnon. Projekti (2022–2024) auttaa elinkeinoelämää, viranomaisia ja kansalaisia tunnistamaan, ehkäisemään ja saamaan tietoa informaatiovaikuttamisesta.

“Tärkeää on myös ymmärtää asiaan liittyvät käsitteet. Niiden ymmärrys avaa informaatiovaikuttamisen ja informaatioturvallisuuden sisältöä, merkitystä ja laajuutta. Siksi teimme kaikille toimijoille yhteisen sanaston.”

Riippumaton media ja vahva demokratia suojaavat informaatiovaikuttamiselta

Informaatioympäristö, jossa tietoa tuotetaan ja vastaanotetaan, on monitahoinen. Se sisältää sekä riippumattoman median että myös erilaiset sosiaalisen median viestikanavat, joiden sisällöntuottajien taustoista ja motiiveista ei ole aina tietoa.

“Informaatiovaikuttamiselta suojaudutaan keinoilla, jotka ovat meillä hyvin hallussa: vahva demokratia, hyvä koulutustaso ja medialukutaito, sananvapaus, oikean tiedon saatavuus ja riippumaton, valveilla oleva media. Näitä kaikkia meidän on edistettävä jatkossakin hyvällä yhteistyöllä”, Sillanpää sanoo.

Esimerkiksi maalittamisen kieltäminen lainsäädännössä ja avoin yhteiskunnallinen keskustelu suojaavat vihamieliseltä informaatiovaikuttamiselta.

“Informaatiovaikuttamiselta suojautumiseen tarvitaan yhteistyötä, koska alue on tavattoman laaja. Se vaatii estämistä, kestävyytemme parantamista, havainnointia, paljastamista ja arviointia sekä vaikutusten hoitamista. Estämistä edustaa vaikkapa eurooppalainen säädäntö, kestävyyttä parannamme medialukutaidolla, havainnointia tukee HVK:n uusi osaamiskeskusprojekti ja vaikutuksia hoidetaan esimerkiksi diplomatian keinoin.”, Sillanpää luettelee.

Ilmatilaloukkauskin on informaatiovaikuttamista

Venäjän raja meni kiinni, mutta oliko siellä 30 kilometrin jonot vai ei? Ei ollut! Jakamalla disinformaatiota vaikka Twitterissä voidaan luoda vääränlaista huolta. Pelkoa ja epäluottamusta voidaan aiheuttaa esimerkiksi myös hallitsemattomilla tietovuodoilla tai estämällä pääsy luotettaviin tiedonlähteisiin.

“Informaatiovaikuttaminen on harhaanjohtavan tai valheellisen tiedon levittämistä, mutta se voi olla myös todellisen tiedon levittämistä vahingoittamistarkoituksessa. Tätä voisi olla esimerkiksi henkilötietojen levittäminen verkossa. Myös ilmatilaloukkaus lasketaan informaatiovaikuttamiseksi, jolla pyritään saamaan meidät toimimaan itsellemme epäedullisesti”, Sillanpää muistuttaa.

Toisinaan kyse on myös informaatio-operaatioista, suunnitelmallisesta sarjasta toimia, joilla pyritään tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Informaatio-operaatioilla on selkeä alku ja loppu sekä tavoitteet. Tällaista voitaisiin käyttää vaikka estämään päätöksentekoa tärkeässä asiassa iskemällä syvempiä railoja päättäjien yhteisymmärrykseen. Vaaleihin tai hallitusneuvotteluihin vaikuttaminen voisi olla tästä esimerkkinä. Vaikutus voidaan myös suunnata toiseen maahan, joka tekee meitä koskevia päätöksiä.

Termejä informaatiovaikuttaminen, informaatioon ja käsityksiimme vaikuttaminen käytetään nykyään runsaasti.

“Meidän onkin löydettävä asioille yhteiset käsitteet, jotta voimme tehdä yhteistyötä tai jakaa tilannekuvaa informaatiovaikuttamisen torjumiseksi. Juuri siihen liittyy myös informaatioturvallisuuden sanastomme, osana Digitaalinen turvallisuus 2030-ohjelmaa”, Sillanpää kertoo.

Teksti: Hanna Kangasniemi / Kuvat: Colourbox ja Juha Nenonen

Lue lisää

Huoltovarmuuskeskus rakentaa kykyä torjua informaatiovaikuttamista (HVK:n verkkosivustolla)

Informaatiovaikuttaminen koskettaa jokaista