Ilmakuljetuksilla suojaimia ja suojavarusteita Suomeen
Kovimman pandemiakriisin keskellä Suomeen saatiin kriittisen tärkeitä suojaimia nopeasti ja luotettavasti Finnairin ja Huoltovarmuuskeskuksen poikkeuksellisen yhteistyön avulla.
Lue myös Finnairin juttu A330-matkustajakoneiden modifioinnista rahtikoneiksi.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) hankintayksikön vetäjä Rain Mutka kertoo, että Finnair lensi HVK:n tilauksesta joitakin tilausrahtilentoja Kiinaan jo huhtikuun alussa, kyydissään kipeästi kaivattuja suojamaskeja. Syy charterien käyttöön oli suojainten kriittinen tarve: muut rahtimuodot olisivat olleet liian hitaita.
Poikkeusolosuhteet vaativat poikkeuksellisia menettelytapoja.
Fredrik Wildtgrube, Finnair
”Jo huhtikuussa Finnair koordinoi toimituksia ja tarjosi reittiosaamistaan hyvän yhteistyön hengessä. Toukokuun alussa syvensimme yhteistyötä, koska Finnairilla oli koronatilanteen takia tarjota käyttöömme lentorahtien operointiin perehtynyt asiantuntija”, Mutka kertoo.
”Hän on koordinoinut meillä toukokuun alusta ostopalveluna lentokuljetuksia, ja myös maa- ja merikuljetuksia sekä varastologistiikkaa. Suoran linkin saaminen meidän ja Finnairin välille on tarjonnut hienon mahdollisuuden todelliseen win win -yhteistyöhön ja tarjonnut meille sellaista osaamista, jota meillä itsellämme ei samassa määrin ole.”
Järjestely on mahdollistanut erittäin joustavat ja tehokkaat kuljetukset.
”Mahdollisuus käyttää suoria lentoja on varmistanut suojainlähetysten turvallisuuden. Lentoja on lennetty runsaasti, ja näistä suurin osa Finnairilla. Osa koneista on ollut käytössä yksinomaan meidän kuljetuksiamme varten, osa taas lentänyt HVK:n ja sairaanhoitopiirien yhteishankintoja. Joskus olemme myös ostaneet vain osan koneen kapasiteetista.”
Isänmaan asialla
Mutka vertaa kevään suojainten ilmakuljetuksia Thaimaasta vuoden 2004 tsunamin jälkeen lennettyihin ambulanssilentoihin. Molemmat muistuttavat kansallisen lentoyhtiön merkityksestä pienelle maalle. On haluttu toimia yhdessä suomalaisten hyväksi.
Mahdollisuus käyttää suoria lentoja on varmistanut suojainlähetysten turvallisuuden.
Rain Mutka, Huoltovarmuuskeskus
“Finnairilta saatiin meille työntekijä toimeksiantoa vastaan. Hän tuntee kummankin talon toimintatavat – ja lentoyhtiöiden tavat ylipäätään – ja pystyy sovittamaan ne yhteen huomattavasti joustavammin, kuin jos samoja tehtäviä hoitaisi kaksi henkilöä. Koordinoinnin lisäksi olemme voineet hyödyntää hänen osaamistaan myös päätettäessä siitä, mikä rahtimuoto on kulloinkin ollut tarkoituksenmukaisin”, Mutka sanoo.
“Olemme pitäneet tarkkaan huolta myös tarvittavista esteellisyys- ja muista näkökohdista. Olemme varmistaneet, että päätöksenteko on aina ollut kuljetusmuotojenkin osalta neutraalia.”
Huoltovarmuuskeskuksen ajatus siitä, että poikkeustilanteessa kootaan yhteen asiantuntijoita eri organisaatioista ja saadaan nopeasti luoduksi toimivat hankintaprosessit, on hieno ja sovellettavissa muunlaisiinkin poikkeustilanteisiin.
Fredrik Wildtgrube, Finnair
HVK:ssa lentorahdin erityispiirteiden tuntemusta hyödynnetään läpi hankinnan. Rain Mutka toteaa, että yleensä hankintayksiköissä logistisesta prosessista päätetään vasta hankinnan loppuvaiheessa, koska tällaista läpinäkyvyyttä ei ole.
”Se on vähän myöhään. Hankinnan kannalta on paras, että logistiikan tietämys saadaan jo prosessin alussa. Olemme nyt siirtymässä maa- ja merikuljetuksiin, mutta lentorahti säilyy meillä edelleenkin tärkeänä työkaluna pakissa. Tulemme hyödyntämään Finnairilta saatua logistiikkaosaamista myös jatkossa.”
Finnair otti kopin
Finnair Cargon kansainvälinen myyntijohtaja Fredrik Wildtgrube kertoo, että lentoliikenne on jo asteittain palautumassa, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Keväällä HVK:n ehdottaessa yhteistyön syventämistä tilanne oli kokonaan toisenlainen. Meneillään oli globaali humanitäärinen kriisi ja huoli suomalaisista oli suuri.
”Tilannekuvaa hahmotettiin lukuisissa keskusteluissa hyvinkin avoimesti puolin ja toisin, sillä meillä oli yhteinen intressi ratkaista nämä asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän perusteellisen valmistelutyön ansiosta löysimme nopeasti onnistuneen ja menestyksekkään ratkaisumme suojainkuljetuksille.”
Kansainvälisen virtuaalitiimimme keskeinen vahvuus oli kyky käsitellä tietoa läpinäkyvästi ja nopeasti ja tehdä päätöksiä sen mukaan.
Mika Leppänen, Finnair
Finnairilla lähdettiin etsimään ammattiosaajaa, joka voisi lähteä HVK:lle koordinoimaan tavaravirtoja ja viestimään HVK:n tarpeista lentoyhtiöiden suuntaan näiden ymmärtämällä kielellä. Kopin otti asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Mika Leppänen.
”Mika istui jo 48 tunnin päästä ensimmäisestä puhelusta HVK:lla miettimässä ratkaisuja tilanteeseen. Loimme yhdessä joustavan ja Finnairin suoria Aasianyhteyksiä hyödyntävän toimintamallin, joka mahdollisti materiaalivirtojen oikea-aikaisen ja luotettavan saamisen Suomeen”, Wildtgrube sanoo.
”Huoltovarmuuskeskuksen ajatus siitä, että poikkeustilanteessa kootaan yhteen asiantuntijoita eri organisaatioista ja saadaan nopeasti luoduksi toimivat hankintaprosessit, on hieno ja on varmasti sovellettavissa muunlaisiinkin poikkeustilanteisiin. Yhteistyömme huoltovarmuuskeskuksen kanssa on toiminut erinomaisesti.”
Rahtia matkustajakoneilla
Normaalioloissa Finnairin reittiliikenteen koneissa kulkee sekä matkustajia että rahtia. Koska yhtiön laajarunkoinen mannertenvälinen reittiliikenne oli seisahduksissa, suojainten kuljetukset hoidettiin puhtaina rahtilentoina, joiden kapasiteetti oli jaettu asiakkaille kysynnän perusteella. Lennoissa käytettiin kuitenkin olemassaolevia lennonnumeroita kyseisiin kohteisiin ja näiden reittilentojen lento- ja saapumisaikatauluja.
”Valtaosa rahdista on nyt lennetty laajarunkoisilla matkustajakoneilla matkustamo tyhjillään. Joissain tapauksissa suojainmateriaaleja on voitu rajoitetusti lastata myös matkustajatilaan. Lisäksi kaksi Airbus 330-konetta muutettiin rahtikoneiksi poistamalla turistiluokasta penkit. Laajarunkoinen matkustajaliikenne on nyt heinäkuusta alkaen hiljalleen lähdössä liikkeelle, jolloin rahtiliikenne muuttuu jälleen tavanomaiseksi reittiliikenteeksi.”
Kevät oli poikkeuksellinen myös lähetysten profiilin osalta.
”Emme normaalisti lennä yhden asiakkaan charteroimia koneita eivätkä tavaraerät ole näin isoja. Iloksemme saimme kuljetettavaksemme suojatarvikkeita myös moniin muihin maihin. Olemme tässä seuranneet asiakkaita ja kysyntää, ja tiivistäneet yhteistyötä charter-lentojen toteuttamisessa. Kun näemme asiakkaan kanssa mahdollisuuden lentää, niin lennämme”, Wildtgrube tiivistää.
”Olemme pystyneet toimimaan joustavasti. Vaikka viranomaisvaatimukset ovat muuttuneet jatkuvasti, olemme sopeutuneet muutoksiin jopa tuntitasolla.”
Kun puhutaan täsmällisestä logistiikasta kaikilla päätöksentekijöillä pitää koko ajan olla yhtä tuore tieto.
Fredrik Wildgrube, Finnair
Logistiikkaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä
Pandemia on ajanut ilmailualan historiansa pahimpaan kriisiin, joka koskee lentoyhtiöiden ohella myös kenttiä, maapalvelujen tuottajia, agentteja ja huolitsijoita. Haastavat ajat tarjoavat toisaalta joustaville toimijoille mahdollisuuksia, Wildtgrube muistuttaa.
”Poikkeusolosuhteet vaativat poikkeuksellisia menettelytapoja. Olemme Finnairissa rakentaneet aktiivisesti uudenlaisia toimintamalleja, joissa hyödynnämme Suomen maantieteellistä sijaintia Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Keskeistä on yhdessä tekeminen sekä oman verkoston kumppaneiden että asiakkaiden kanssa.”
HVK:n kanssa toteutettu järjestely tarjoaa mahdollisuuden täsmälliseen ja läpinäkyvään vuoropuheluun, jota vaaditaan pandemia-ajan poikkeuksellisen voimakkaasti muuttuvassa logistiikan ympäristössä.
”Toimitus- ja arvoketjuja johdetaan entistä enemmän tiedon varassa. Kiihkeimmässä pandemiatilanteessa tuo tieto ja ympärillä olevat liikennemäärät kuitenkin muuttuivat jatkuvasti ja esimerkiksi ruuhkat saattoivat syntyä muutamissa minuuteissa. Ja päätöksiä oli tehtävä sen mukaisesti. Kun puhutaan täsmällisestä logistiikasta kaikilla päätöksentekijöillä pitää koko ajan olla yhtä tuore tieto. Ja siinä yhteyshenkilön rooli on ollut keskeinen.”
Yhteen hitsautunut kansainvälinen tiimi
Huoltovarmuuskeskuksella ostopalveluna työskentelevä finnairilainen Mika Leppänen sanoo, että hankkeen lähtötilanne oli vaikea juuri ulkoisten toimintaolosuhteiden jatkuvan muuttumisen takia. Hän muistuttaa, että lentokoneen lähtiessä Suomesta kaiken pitää lähtökohtaisesti olla jo kunnossa Kiinan-päässä.
”Rahdin pitää olla lentoasemalla Finnair Cargon tiloissa tullattuna ja lastattuna kuljetusalustoille koneeseen siirtämistä varten. Sitä ennen paikallinen rekkayhtiö on hakenut sen valmistajan tehtaalta tai varastolta. Kun se on otettu vastaan huolintayhtiön terminaaliin Kiinan-tullausta varten, sille tehdään vaadittava dokumentaatio ja lentokohtainen kuormaussuunnitelma, ja se siirretään vielä Finnair Cargon lähtöterminaaliin”, Leppänen selittää monipolvista prosessia.
”Koneen kuormauksen jälkeen rahti lennetään Helsinkiin ja puretaan siellä Finnair Cargo COOL -terminaaliin, minkä jälkeen se maahantuodaan Suomeen ja EU-alueelle. Lopuksi se vielä rahdataan sille määrättyyn osoitteeseen.”
Leppänen kehuu virtuaalitiiminsä osapuolia, ja erityisesti Finnair Cargon Kiinan henkilöstöä.
”He ovat tehneet tarvittaessa ympäripyöreitä päiviä saumattoman logistiikan varmistamisessa. Monikansalliseen ja -kieliseen tiimiimme kuuluvat myös huolintayhtiön ja kuljetusyritysten edustajat, joiden yhteistyöllä tavaravirrat on saatu Suomeen ajallaan.”
Ajantasaista tietoa tarvitaan myös kunkin lennon kapasiteetin optimoinnissa, jota varten tarvitaan riittävän ajoissa volyymi- ja kappalemäärätiedot lähetyksestä.
”Jos toimijat eivät toimi saman tilannekuvatiedon varassa, tässä kaikessa on äärimmäisen vaikea onnistua. Tiimin keskeinen vahvuus oli mielestäni juuri kyky käsitellä tietoa läpinäkyvästi ja nopeasti ja tehdä päätöksiä sen mukaan.”
Tällaisen porukan saaminen tekemään saumatonta yhteistyötä ei olisi niin kovin ihmeellinen asia, jos kaikki olisivat samaa organisaatiota, Leppänen muistuttaa. Sen sijaan yhteistyön saaminen saumattomaksi vaati virtuaalitiimiltä todellista venymistä jo siitä syystä, että siihen kuuluvat eri organisaatiot toimivat kukin omissa toimintaohjausjärjestelmissään.
”Meillä kaikilla oli kuitenkin yhteinen intressi ja halu ratkoa käytännön ongelmat humanitaarisen kriisin keskellä, ja tuoda suojaimia suomalaisille.”
Kuvat: Finnair ja Huoltovarmuuskeskus
