HVK:n uusi strategia vastaa turvallisuustilanteen muutokseen

Huoltovarmuuskeskuksen strategia vuosille 2024–2027 perustuu visioon ”Iskunkestävä Suomi”. Strategiakauden painopistealueita on viisi ja ne ovat: energiahuolto, elintarvike- ja vesihuolto, kuljetukset ja toimitusketjut, digitaalinen turvallisuus ja tiedon huoltovarmuus sekä tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle.

Kun Janne Känkänen käy läpi strategiatyötä ja valittuja painopistealueita, hän palaa usein termiin kokonaismaanpuolustus.

”Valitsemamme painopistealueet ovat keskenään kytköksissä. Ne ovat kaikki siviiliyhteiskunnan toimintakyvyn kannalta välttämättömiä ja näin ollen tärkeä osa kokonaismaanpuolustusta”, hän sanoo ja viittaa Ukrainan tilanteeseen.

”Ukrainan esimerkki osoittaa meille konkreettisesti, että sotilaallisen puolustuksen lisäksi myös siviiliyhteiskunnan iskunkestävyys on ehdottoman tärkeää. Kuinka nopeasti toivumme iskuista, miten varmistamme, että kännykät toimivat, miten pidämme huolta, että sähköt saadaan palautettua nopeasti, miten varmistamme, että kaupoissa on tavaraa – nämä ovat yhteiskunnan ja meidän suomalaisten toimintakyvyn kannalta perusasioita”, hän muistuttaa.

Riskisyys on lisääntynyt

Janne Känkäsen mukaan uhat huoltovarmuudelle ovat kasvaneet. Strategiatyö pohjaa toimintaympäristöanalyysiin, jonka tuloksena Huoltovarmuuskeskus haluaa vahvistaa varautumista useampiin uhkaskenaarioihin.

”Meille oli itsestään selvää, että meidän on varauduttava Venäjän uhkaan. Sen lisäksi on varauduttava esimerkiksi epävarman geopoliittisen tilanteen luomiin uhkiin. Viime aikoina on nähty, että maailma ei olekaan niin hyväntahtoinen kuin aikaisemmin luulimme. Geopolitiikka heiluttaa maailmankauppaa, jolla on vaikutukset myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös erilaiset hybridiuhat ovat osin jo toteutuneet, ja niiden luomiin uudenlaisiin tilanteisiin meidän on varauduttava jatkuvasti. On päivänselvää, että riskisyys on lisääntynyt.”

Huoltovarmuuden solmukohta

Toimitusjohtaja Känkänen toteaa myös useamman kerran, että esiin nostetut uhat ja arvaamattomat tapahtumat ovat epätodennäköisiä.

”Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta, etteikö niitä pitäisi tarkastella ja varautua. Kun miettii maailmaa ja Suomea viisi vuotta taaksepäin, niin aika moni epätodennäköinen asia on jo tapahtunut. Olemme kokeneet pandemian, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, mahdollisen sähkö- ja kaasupulan – ja useita muita. Näistä selviytyminen on osoittanut, että meillä on ollut varautumiskykyä. Olemme tehneet jo paljon ja Suomi on esimerkillinen maa huoltovarmuuden järjestämisessä”, hän sanoo.

Strategiakauden painopistealueet ovat kuitenkin sellaisia, että Huoltovarmuuskeskus ei pysty yksin niitä varmistamaan. Työhön tarvitaan verkostoja, yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kanssa.

”Näen, että Huoltovarmuuskeskus on varautumisen solmukohta. Meidän tehtävämme on toimittaa tietoa ja informaatiota, tehdä analyyseja ja tutkimuksia sekä toimia juuri solmukohtana, joka kokoaa yritykset ja viranomaiset yhteiseen verkostoon. Me tarvitsemme yhteisesti jaetun käsityksen uhkaskenaarioista, ja ennakolta mietityt varautumissuunnitelmat, jotta yhteiskuntana pystymme varmistamaan kriittiset toiminnot yhdessä. Tämän lisäksi meidän on tärkeää harjoitella ja testata toimintoja yhdessä, jotta voimme reagoida samansuuntaisesti, jos jotakin tapahtuu.”

Hän sanookin, että mitä paremmin yritykset ovat varautuneet erilaisiin uhkiin, sitä paremmin Suomi voi.

”Tämä työ on juuri nyt tärkeää ja se vaatii myös resursseja. Kun uhkataso on korkeampi ja mahdollisuudet erilaisiin ilkeyksiin ovat moninaiset, on myös siviiliyhteiskunnan varautuminen saatava nykyistä parempaan kuntoon. Se on myös pidäke uhille ja ilkeyksille. Mitä paremmin järjestelmämme on turvattu, sen harvempi niiden vahingoittamisesta on kiinnostunut.”

Teksti: Terhi Paavola / Kuva: Pia Inberg

Voit tutustua strategiaan paremmin HVK:n verkkosivuilla tämän linkin kautta.