Huoltovarmuus on yhteinen asia

Kun kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajaa Jukka Ruususta pyydettiin Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajaksi vuonna 2018, hän ajatteli, että eiköhän se hoidu muiden töiden ohessa. Olihan Fingridissä huoltovarmuustyötä ja varautumista erilaisiin kriiseihin tehty jo pitkään. Vähänpä hän tiesi tulevasta.

Ruusunen kertoo, miten hänen puheenjohtajuuskautensa alussa vähän jopa naureskeltiin huoltovarmuustyölle. “Että ei enää tässä maailmanajassa ja nyky-yhteiskunnassa varmuusvarastoille ja varautumiselle ole sellaista tarvetta kuin aiemmin.”

Sitten tulivat kriisit kriisien perään: koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisit ja sähkön hintapiikit, hybridiuhat.

Nyt huoltovarmuustyön merkitys ymmärretään ja Suomen mallista ollaan kiinnostuneita myös muualla.

“Toimiva huoltovarmuus luo levollisuutta, kun kansalaisetkin voivat olla varmoja, että joku miettii varautumista. Viime kädessä kyse on siitä, että kaikissa olosuhteissa kaikista meistä pidetään huolta. Huoltovarmuustyötä tehdään meille kaikille.”

Toimiva huoltovarmuus rakennetaan yhdessä

Huoltovarmuusorganisaatio rakentuu Huoltovarmuuskeskuksen, huoltovarmuusneuvoston, eri toimialojen sektoreiden ja poolien sekä toiminnassa mukana olevien yritysten ja julkishallinnon osaajien yhteistyölle. Sitoutuminen huoltovarmuustyöhön on ollut jo ennen kriisejä vahvaa. Kaikki rakentuu sille, että yhteistyöverkostoa on rakennettu pitkään ja ihmiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa.

Ruususen mukaan on merkittävää, että koko yhteiskunta, niin elinkeinoelämä kuin julkinen sektorikin yhdessä luovat huoltovarmuutta.

“Valtioneuvoston nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on suunnitella ja ohjata, miten huoltovarmuutta kannattaa organisoida ja miten Huoltovarmuuskeskus sekä poolit toimivat. Huoltovarmuuskeskus on operatiivinen toimija, mutta on tärkeää, että huoltovarmuustoiminnan suunnittelussa ovat mukana myös elinkeinoelämä ja julkinen sektori. Se sitouttaa ja motivoi.”

Kriisien kautta on konkretisoitunut, miksi kaikkien mukanaolo on niin tärkeää.

“Koronapandemiassa huomasimme esimerkiksi, että yhteiskunta on huoltovarmuuden osalta varsin siiloutunut. Tähän on jo puututtu. Toimivan huoltovarmuusjärjestelmän ansiosta pystymme kriisessäkin pitämään yhteiskunnan toiminnassa. Kaikille on viimeistään nyt selvää, ettei ole muita ottamassa hommaa haltuun kuin me itse.”

Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Mitä resilientimpiä yrityksemme ovat, sitä resilientimpi koko yhteiskuntamme on.

Ajatus ymmärretään Ruususen mukaan Suomessa hyvin, mutta muualla maailmassa tapa ajatella on toinen. Muualla ihmetellään, miten elinkeinoelämä on voitu kytkeä näin kiinteästi mukaan huoltovarmuustyöhön vapaaehtoisuuteen perustuen.

“Meidän etumme on se, ettei elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyötä ja sen kehittämistä tehdä vain paperilla tai säädöksillä ja määräyksillä, vaan käytännön työssä ja keskustellen. Yritykset pääsevät kehittämään huoltovarmuustyötä yhdessä muiden kanssa ja näkemään sen hyödyt.”

Kriisit kehittävät toimintatapoja

Kriisien myötä yritysten näkemykset niiden roolista osana huoltovarmuutta on myös muuttunut. Monissa yrityksissä on herätty miettimään, miten ne voisivat varautua paremmin. Kriisinkestävyyden kehittäminen on noussut yrityksissä myös tärkeäksi motivaattoriksi osallistua huoltovarmuustyöhön.

“Esimerkiksi ne energia-alan yritykset, jotka ovat harjoitelleet erilaisia uhkaskenaarioita ahkerimmin, ovat myös kestävimpiä. Ne ovat myös ymmärtäneet, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kunnassa sähköt menevät poikki ja puhelimet eivät toimi, tarvitaan todella monen tahon yhteispeliä ongelman korjaamiseksi.”

Ruusunen heittää pallon myös julkiselle puolelle: “Välillä pitää julkistakin puolta muistutella, miten tärkeitä elinkeinoelämä ja yritykset ovat kriisien hallinnassa. Emme voi toimia siiloissa tai yksittäisten ministeriöiden ohjeistusten varassa. On olemassa vain yksi huoltovarmuus ja sen pitää toimia yhdessä.”

Kriisien oppina varautumisen tasoa on nostettu niin yrityksissä kuin ruohonjuuritasolla kotitalouksissakin. Energia-alan asiantuntijana Ruusunen on todella tyytyväinen, kun kansalaistenkin tietoisuus sähköstä ja sen säästämiskeinoista on noussut energiakriisin myötä.

Monessa yrityksessä toimintaohjeet kriisien varalta on laitettu kuntoon ja kriisinsietokykyä kasvatettu, mutta itsestään se ei välttämättä tapahdu.

“Erilaiset kriisinhallintaharjoitukset ovat hyviä foorumeja testata yhteistoimintaa ja toimintaohjeita. Vielä joku aika sitten joissain yrityksissä saatettiin sanoa, ettei meillä yksinkertaisesti voi sähköt katketa, tuotantoprosessi kärsii. Nyt nämäkin yritykset ovat joutuneet ihan käytännössä miettimään, mitä tehdä, jos se tapahtuu. Yritykset ovat selvästi nostaneet valmiuttaan toimia ja parantaneet sietokykyään erilaisiin tilanteisiin. Tämä on hieno juttu.”

Huoltovarmuusosaaminen rakentaa maabrändiä

Toimivaksi rakennettu ja testattu huoltovarmuustyö on Ruususen mukaan meillä hyvällä tolalla. Sitä voi huoletta mainostaa myös Nato-kumppaneille. Vierailijoita onkin riittänyt, kun muissakin maissa on herätty parantamaan kriiseihin varautumista.

Puheenjohtajan paikkansa kesällä jättävä Ruusunen miettii myös huoltovarmuusneuvoston roolin kehittämistä. Hän toivoisi, että neuvostolta kysyttäisiin rohkeammin näkemyksiä ja mielipiteitä.

“Esimerkiksi poolien työtä voisi kehittää edelleen, miettiä elinkeinoelämän vieläkin vahvempaa mukaanottamista huoltovarmuustyön suunnitteluun. Yritysten rooli on jo nyt vahva, mutta tarvitaan entistäkin vahvempaa yhteispeliä ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtämistä. Kriisit ovat yhteisiä.”

Suomalainen huoltovarmuusosaaminen voisi jopa olla uusi vientituotteemme, ei teollinen sellainen, vaan henkinen ja maabrändiä rakentava. “Nato-yhteistyön puolella puhutaan paljon sotilaallisesta yhteistyöstä, mutta on aina palkitsevaa nähdä muutenkin, miten muualla toimitaan. Siinä oppii aina myös itse.”

Huoltovarmuus on ollut Ruususen mielessä viime vuodet 24/7 vähintäänkin korvien välissä.

“Kun tähän yhdistää Fingridin toimitusjohtajuuden, niin voin sanoa viime vuosien olleen aika tiukkoja. Kun jäin vuoden 2024 alusta eläkkeelle Fingridistä 17 vuoden jälkeen, olen huomannut taakan lähteneen harteilta”, Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana kesäkuun 2024 loppuun asti jatkava Ruusunen sanoo. Kaikkiaan hänelle kertyy neuvoston puheenjohtajana kaksi kolmen vuoden kautta. Sitä ennen Ruusunen oli kaksi kolmen vuoden kautta huoltovarmuusneuvoston jäsen.

Teksti Leena Filpus / Kuvat Meeri Utti

Lue lisää Huoltovarmuusneuvostosta ja sen tehtävistä tästä linkistä HVK:n verkkosivuilta.