Häiriötilanteissa viestintä on keskiössä

Lokakuussa 2023 merenalaisen Balticconnector-kaasuputken vaurioiduttua viestintä otettiin heti tiiviisti osaksi koko tilanteen johtamista. Viestinnän koordinointivastuu keskitettiin valtioneuvostoon, sillä mukana tilanteen selvittämisessä oli viranomaisia usealta eri hallinnonalalta ja se edellytti toimenpiteitä myös maan hallitukselta.

“Viestinnän tilannekuvaa päivitettiin eri toimijoiden yhteisissä tapaamisissa osana yleisempää tilannekuvaa. Myös toimenpiteitä pohdittiin yhteisesti. Näin johdon tahtotila saatiin suoraan osaksi viestintää, ja kaikilla osapuolilla oli yhteinen näkemys ja tieto suunnitelluista viestinnän toimista”, kertoo apulaisosastopäällikkö Jyri Rantala valtioneuvoston viestintäyksiköstä.

Balticconnectorin tapauksessa viranomaistoimijoita oli mukana valtioneuvoston kanslian lisäksi useita, muun muassa tapauksen tutkinnasta vastannut Keskusrikospoliisi, siinä avustaneet Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat sekä Huoltovarmuuskeskus kaasun toimitusvarmuudesta vastaavana viranomaisena. Toimijoita tilanteessa olivat myös Suomen kaasuverkon haltija Gasgrid sekä tietoliikenneyritykset, mm. Elisa, sen jälkeen kun kävi ilmi, että myös merenpohjassa kulkevia tietoliikennekaapeleita oli vahingoittunut.

Rantala arvioi, että viestinnän tiivis yhteys koko tilanteen johtamiseen ja sen yhteinen koordinointi olivat keskeisiä elementtejä viestinnän onnistumisessa. Samanaista toimintamallia on sittemmin sovellettu Suomen itärajan tilanteen suhteen loppusyksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana.

Hybridivaikuttaminen kohdistuu myös informaatioympäristöön

Niin Balticconnectorin tapaus kuin itärajan tilannekin ovat esimerkkejä hybridivaikuttamisesta. Se voi kohdistua paitsi fyysisiin kohteisiin myös esimerkiksi talouteen, kyber- tai informaatioympäristöön. Hybriditilanteissa tyypillistä onkin, että tapahtuman vaikutukset näkyvät myös informaatioympäristössä. Tarkoituksena on aiheuttaa hämmennystä ja lyödä kiilaa koettuun turvallisuudentunteeseen ja luottamukseen yhteiskunnassa. Tällaisissa tilanteissa viestinnällä on keskeinen rooli paitsi tilanteesta kertomisessa myös sen ratkaisemissa.

“Nykyisessä toimintaympäristössä yhdessä tehty suunnitelmallinen viestintä on yhä keskeisempää. Sen tehtävä on rakentaa luottamusta yhteiskunnan toimintaan ja samalla henkistä kriisinkestävyyttä”, Rantala sanoo.

Informaatiotila täyttyy joka tapauksessa, joten kriisitilanteessa on tärkeää, että saatavilla on luotettavaa tietoa. Eri toimijoiden kesken yhteisesti sovitut ydinviestit ja hyvin ajoitetut viestintätoimet lisäävät viestin volyymiä ja vaikuttavuutta.

Häiriötilanteessa viestintää tehostetaan

Häiriötilanteissa tiedon tarve kasvaa ja luotettavan sekä oikea-aikaisen viestinnän merkitys korostuu. Häiriötilanteessa viestintää onkin syytä tehostaa, ja sen pitäisi sisältyä jokaisen organisaation valmiussuunnitelmiin ja valmiusharjoituksiin. Usein on pystyttävä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti puutteellisenkin tilannekuvan pohjalta. Valmius tähän pitääkin olla rakennettuna jo ennen kriisiä, Rantala korostaa.

Erityistilanteissa viestintää hoidetaan pääosin samoilla välineillä kuin normaalitilanteessa ja hyödyntäen normaaliaikana rakennettuja yhteistyöverkostoja, mutta toimintaa tehostetaan. Valtionhallinnossa viestintäyhteistyötä tehdään myös normaaliaikana eri ministeriöiden kesken, ja häiriötilanteessa henkilöitä voidaan siirtää sinne missä tarve on suurin.

Parasta viestinnän varautumista onkin huolehtia tavanomaisesta viestinnästä mahdollisimman hyvin. Tehostettuun viestintään helppo siirtyä tarpeen vaatiessa, kun valmiiksi on olemassa toimivat viestinnän kanavat, mietityt ja koetellut toimintamallit ja asiantunteva henkilöstö. Kriisejä on vaikea ennakoida, mutta silti on hyödyllistä miettiä etukäteen erilaisia mahdollisia kriisiskenaarioita ja viestinnän toimintamalleja niiden varalta.

Teksti: Auli Karra

TIETO24 harjoittaa yhteistoimintaan laajoissa häiriötilanteissa

Laaja tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus TIETO24 käynnistyy maaliskuussa. Harjoitus keskittyy tiedonvaihtoon ja viestintään laajoissa häiriötilanteissa, ja mukana on yrityksiä yhteiskunnan kriittisiltä toimialoilta sekä näistä toimialoista vastaavia viranomaisia. Vastuu harjoituksen järjestämisestä on Huoltovarmuuskeskuksella, ja sen käytännön järjestämisen hoitaa Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Digipooli.

TIETO24-harjoitus koostuu kevään aikana järjestettävistä koulutuspäivistä sekä kokonaisuuden syyskuussa huipentavasta roolipelissä, jossa osallistujat harjoittelevat toimintaa kuvitteellisessa koko yhteiskuntaa koskettavassa häiriötilanteessa.

“Balticconnectorin tapaus on oikeastaan malliesimerkki tilanteesta, jollaista TIETO-harjoituksessa voitaisiin ratkoa – mikäli se ei olisi jo tapahtunut oikeasti,” valmiuspäällikkö Antti Nyqvist Digipoolista toteaa.

Koulutuspäivien teemoja ovat muun muassa kriisitiimin toimintamallit ja kriisiviestintä sekä tiedonvaihto ja sen esteet häiriötilanteissa. Lisäksi paneudutaan tiedon keräämiseen häiriötilanteessa ja sen oikeellisuuden varmistamiseen.

Harjoitukseen ilmoittautuminen on parhaillaan meneillään, ja kiinnostus on ollut hyvää. Kaikkiaan mukaan harjoituksen eri vaiheisiin saataneen noin 600 henkilöä. Erilaisten varautumisen ja turvallisuuden ammattilaisten ohella mukana on myös hyvä joukko viestinnän ammattilaisia.