Aaro Toivonen HUS: Pandemia haastaa terveydenhuoltojärjestelmän
Pandemia haastaa terveydenhuoltojärjestelmän, mutta myös muut uhat tulee pitää mielessä.
”Pandemian puhjettua alkuvuodesta 2020 toimimme ensin valmiuslain aktivoimisen suomilla valtuuksilla, ja sen jälkeen normaalin lainsäädännön suomilla toimivaltuuksilla. Toimintasuunnitelmia, -ohjeita ja -malleja modifioiden tässä on pärjätty.”
Missään ei ole luvattu, että pandemian aikana ei voisi tapahtua myös suuronnettomuuksia tai että sähköverkko pysyisi stabiilina tai ei tulisi vedenjakelun häiriöitä.
Keväällä koko organisaatio nostettiin korkeimpaan valmiustilaan kolme ja lähes koko kiireetön eli elektiivinen leikkaustoiminta sekä monia muita toimintoja ajettiin alas. Kesäkaudella rauhallisemman epidemiavaiheen aikana toimintoja jälleen käynnistettiin ja siirryttiin alempaan valmiustilaan kaksi, kunnes syksyllä epidemian jälleen kiihdyttyä palattiin uudelleen korkeimpaan valmiustilaan.
”Erotuksena kevääseen on, että muuta hoitotoimintaa ei ole ajettu laajalti alas, mikä tietysti kuormittaa henkilökuntaa ja koko organisaatiota.”
Tositilanne yllättää aina
Toivonen kertoo, että osassa toimintamalleista on epidemian edetessä löydetty säädettävää, ja osalle varautumisen hypoteeseista saatiin tositilanteessa vahvistus.
”Valmiussuunnitelmien ja -ohjeiden modifioinnissa ei ole mitään ihmeellistä, sillä mikään suunnitelma ei toteudu yksi yhteen todellisen tilanteen kanssa”, Toivonen huomauttaa.
Alkuvuodesta 2021 käynnistää toimintansa HUS tilannekeskus, joka pitää kellon ympäri kuvaa HUSin resursseista, kapasiteetista ja toiminnallisesta tilanteesta.
”Ei pidä paikkaansa, ettemme olisi varautuneet tähän tilanteeseen. Missään nimessä emme lähteneet tähän varautumatta tai ilman suunnitelmia. Totta on kuitenkin, ettei kukaan nähnyt, minkä kaltainen globaali ja pitkäkestoinen haaste tästä kokonaisuutena muodostuu.”
Valmiuslain kolmannessa pykälässä listatuista poikkeusoloista nyt realisoitunut viides eli ’vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti’ on ainoa, joka on terveydenhuoltoviranomaisten johtamis- ja päätöksentekovastuulla.
”Kaikki muut uhkat ovat kokonaisuutena poliisin, pelastustoimen, puolustusvoimien tai muiden viranomaisten johtovastuulla. Sen vuoksi pandemia on mitannut meidän valmiusjärjestelmämme pohjamutia myöten.”
HUS on viime vuosina rakentanut valmiusorganisaatiotaan ja muovannut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi aikaisemmin toisistaan erillään olleet valmiusorganisaatiot, joista toinen vastasi kyvystä hoitaa suuronnettomuuksien ja vastaavien tapahtumien aiheuttamat suuret potilasmäärät ja toinen huolehti sairaaloiden turvallisuudesta ja niiden erilaisista häiriötilanteista.
”Alkuvuodesta 2021 käynnistää toimintansa HUS tilannekeskus, joka pitää kellon ympäri kuvaa HUSin resursseista, kapasiteetista ja toiminnallisesta tilanteesta.”
Emme me voi mennä normaaliorganisaatiolla tällaiseen isoon ja pitkäkestoiseen tapahtumaan. Eihän Puolustusvoimatkaan tee niin.
Uutta oppia kriisijohtamiseen
Isoin pandemian tuoma yllätys koski johtamista, josta on yleisesti ajateltu, että sitä pitää muuttaa kriisitilanteessa mahdollisimman vähän.
”Itsekin olen vuosikymmenen ajan saarnannut sitä luennoilla. Pandemia kuitenkin osoitti, että ei se aivan niin olekaan. Emme me voi mennä normaaliorganisaatiolla tällaiseen isoon ja pitkäkestoiseen tapahtumaan. Eihän Puolustusvoimatkaan tee niin. Heilläkin on rauhanajan ja poikkeusolojen organisaatiot erikseen.”
Totta kai on niin, Toivonen sanoo, että mitä vähemmän johtamisjärjestelmiä joudutaan muuttamaan niin sitä parempi. Tarvittaessa muutosten tekoon tulee kuitenkin olla herkkyyttä ja valmiuksia.
”Olemme tehneet poikkeuksellisia ratkaisuja tilannekuvan muodostamisessa, johtamisjärjestelmissä ja kokouskäytännöissä, ja jouduimme muokkaamaan niissä toimintamalliamme paljon isommin kuin ennakoitiin.”
Lääke- ja materiaalihuolto kovilla
Toinen iso ja kaikki yllättänyt asia oli terveydenhoidon tarvikkeiden ja osittain myös lääkkeiden saatavuuden nopea heikkeneminen, ja siihen liittyneet logistiset vaikeudet. Toivonen on seurannut tilannetta puheenjohtajana huhtikuussa perustetussa materiaalisen valmiuden kansallisessa työryhmässä eli Log 5:ssa, joka kokoaa ja ylläpitää tilannekuvaa terveydenhuollon tarvikkeiden riittävyydestä.
Ikinä en halua enää olla tilanteessa, jossa pitää katsella yksittäisiä laskeutuvia lentoja flight radarista, mitä ja milloin lentoja tulee maahan ja milloin ne ovat laskeutuneet.
”Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti toimikunnan, koska tarvittavaa järjestelmää ei valtakunnassa ollut ja tilanne oli hankala. Saamme viikoittain tiedot sairaanhoitopiireiltä viiden erityisvastuualueen kautta sekä Huoltovarmuuskeskukselta (HVK), kokoamme ja analysoimme ne ja raportoimme tilanteesta ministeriön kautta valtionjohdolle.”
Terveydenhuollon materiaalihuolto oli osoittanut haavoittuvuutensa jo ennen pandemiaa.
”Logistiset järjestelmät on trimmattu niin tehokkaiksi, että erään lääketukun aivan normaali, mutta epäonnistunut ohjelmistopäivitys pisti 2017 puolet maamme lääkejakelusta vakavaan häiriötilanteeseen ja puolet lääkkeiden tukkukaupasta oli puolen vuoden ajan sekaisin”, Toivonen selittää.
Tarvitsemme ehdottomasti lain terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden velvoitevarastoinnista.
”Isot logistiikkakeskukset ovat haavoittuvia, eikä välivarastoja ole. Tämä koskee lähes kaikkia tukipalveluita, joiden logistiikka on trimmattu todella tiukille.”
Logistiikka toimii tietojärjestelmien varassa, eikä varajärjestelyjä ole.
”Jos tilaus- ja varastonhallintajärjestelmä ei toimi, eivät kumipyörätkään liiku. Kaiken lisäksi olemme maantieteellisesti kaukana suurista tavaravirroista pitkien merikuljetusten takana, mikä todella huomattiin viime keväänä.”
Lakia tarvittaisiin
Lääkepuolella on puutteista huolimatta laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista, mutta tarvikepuolella ei sellaista varautumiseen velvoittavaa lainsäädäntöä ole. Toivosen mielestä tarvittaisiin ehdottomasti laki terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden velvoitevarastoinnista.
”Korona myös opetti, että normaaliolojen kulutus ei ole mikään mitta sille, mitä pandemiaoloissa tarvitaan. Tarve voi kymmenkertaistua viikossa, kun kaikki käyrät jyrkkenevät eksponentiaalisesti”, Toivonen sanoo painokkaasti.
”Se, mikä normaalioloissa riittää muutamaksi kuukaudeksi, kuluukin nyt muutamassa päivässä. Tämä pitää tulikirjaimin ymmärtää, kun mahdollista muutosta tehdään. Lääkepuolellakin varmuusvarastointi perustuu normaaliolojen kulutusprofiiliin ja se on ongelma silläkin puolella.”
Jos tilaus- ja varastonhallintajärjestelmä ei toimi, eivät kumipyörätkään liiku.
Julkinen keskustelu keskittyi hengityssuojaimiin, mutta kyse oli rakenteellisesti paljon isommasta ongelmaryppäästä.
”Poikkeusoloissa kansallinen intressi ja puhdas protektionismi alkoivat nostaa päätään, ja vahvistettuja toimituksia pistettiin lentokentillä ja satamissa jäihin. Meno oli hurjaa, sillä kuormia myös katosi matkalle villin lännen tapaan. Saatoimme olla varmoja vain siitä tavarasta, joka oli maassa”, Toivonen muistelee.
”Ikinä en halua enää olla tilanteessa, jossa pitää katsella yksittäisiä laskeutuvia lentoja flight radarista, mitä ja milloin lentoja tulee maahan ja milloin ne ovat laskeutuneet. Hakemattakin tuli mieleen tilanne Helsingissä talvisodan ensimmäisenä päivänä, jolloin ihmiset joutuivat katsomaan, kun öljyä tuomassa ollut amerikkalainen tankkeri kääntyi Kruunuvuorenselällä pois lastiaan purkamatta.”
Avauskuva ja sairaalakuvat HUS, Aaro Toivosen kuva JPA
Kaikki muut mahdolliset uhkat
Aaro Toivonen muistuttaa kuitenkin, että edes keskellä pandemiaa ei ollut mahdollista keskittyä pelkkään koronaan.
”Missään ei ole luvattu, että pandemian aikana ei voisi tapahtua myös suuronnettomuuksia tai että sähköverkko pysyisi stabiilina tai ei tulisi vedenjakelun häiriöitä”, Toivonen sanoo.
”Samanaikaisesti epidemian kanssa voi hyvinkin realisoitua Vastaamo-casen tyyppinen kyberhäiriö, luonnon ääri-ilmiöt, suuronnettomuus ja vaikka häiriötilanne energian tuotannossa tai jakelussa. Eivätkä rikolliset ja erilaiset järjestäytyneet valtiolliset toimijat lopettaneet toimintaansa korona-aikana.”
Vaikka epidemiatilanne on ollut meille kaikille suuri opin paikka, niin emme saa ylioppia emmekä lukittautua tähän yhteen varautumisen skenaarioon, Toivonen muistuttaa.
”Seuraava iso juttu on todennäköisesti jotain muuta kuin tämä virus: muu tartuntatauti, säteily- tai kemiallinen laskeuma, veden kontaminoituminen, tietoverkkoihin liittyvä kyberhäiriö tai mikä tahansa. Ja se, että jokin järjestely toimi eilen tai toissa päivänä, ei riitä tässä työssä. Onnistuminen pitää pystyä toistamaan joka päivä uudelleen.”
Kuvassa raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton törmäyspaikka Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Konginkankaan kaltaisia suuronnettomuuksia voi tapahtua milloin vain, myös pandemiatilanteessa. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Avauskuva ja sairaalakuvat HUS, Aaro Toivosen kuva JPA
