Valmiusvaraston järjestäminen on viranomaisyhteistyön voimannäyte

RescEU CBRN -varastointihanke tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa on EU:n käyttöön tarkoitettuja valmiusvarastoja. Kirjainyhdistelmä CBRN syntyy sanoista chemical, biological, radiation ja nuclear. Suomessa sijaitsevissa CBRN-valmiusvarastoissa on näihin onnettomuuksiin tai kriiseihin tarkoitettuja mittalaitteita ja suojavarusteita. Varastot ovat osa EU:n pelastuspalvelumekanismia ja hanke on täysin EU:n rahoittama.

“Huoltovarmuuskeskuksella on iso rooli juuri logistiikan ja varastoinnin järjestämisessä sekä hankinnoissa. Tätä hanketta on tehty erinomaisessa viranomaisyhteistyössä. Mukana on Huoltovarmuuskeskuksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, THL ja STUK”, sanoo hanketta sisäministeriössä vetävä Tarja Rantala.

Rantala kertoo, että nyt 1,5 vuotta kestäneen hankkeen aikana on toimittu ripeästi ja kiitosta on tullut myös EU:n puolelta. Hanke startattiin vuoden 2023 tammikuussa. Vuoden 2024 alusta alkaen varastot ja logistiikka ovat toimineet niin, että kun EU:n koordinaatiokeskuksesta saapuu hätäapupäätös, materiaali on lähetysvalmiina 12 tunnin kuluttua avuntarjouksen hyväksymisestä. Hanke jatkuu vielä syyskuuhun 2026, mihin mennessä kaikki hankinnat on tehty ja valmiusvarastot täydennetty.

Jotta prosessi toimii ja kaikki tämä onnistuu, on hankkeessa jo nyt tehty harjoituksia, jotka ovat vastanneet tositoimia. Alkukesällä Suomessa harjoiteltiin kaikkien viranomaisten ja yhteistyökumppanien toimintaa ja testattiin, miten varastoista saadaan varusteet liikkeelle. RescEU Live Exercise (LIVEX) -harjoitus tuotti paljon oppeja ja kokemuksia, joita työstetään syksyllä eteenpäin.

Myös Huoltovarmuuskeskuksen materiaaliasiantuntija Vesa Kirjavainen sekä materiaalisen varautumisen asiantuntija Mika Leppänen osallistuivat harjoitukseen.

“Tämä rescEU CBRN -varmuusvarastohanke on edennyt tosiaankin vauhdilla. Yhteistyö kaikkien viranomaisten ja yrityssektorin kesken on ollut todella mainiota ja olemme oppineet toisiltamme paljon näiden 1,5 vuoden aikana”, he sanovat.

Kirjavainen ja Leppänen ovat yhtä mieltä siitä, että hanke on hyötynyt paljon Huoltovarmuuskeskuksen kokemuksesta ja osaamisesta.

“Tällaisen hankkeen ponnistaminen pystyyn näin nopealla aikataululla on vaatinut sen, että meillä on perusrakenteet valmiina ja taustaosaaminen kunnossa”, Vesa Kirjavainen miettii.

Suomen oma huoltovarmuus hyötyy

Mika Leppäsen mielestä juuri Suomen toimiva viranomaisyhteistyö ja Huoltovarmuuskeskuksen valmiit verkostot ovat olleet hyvä lähtökohta uusien valmiusvarastojen luomiselle.

“Tämän lisäksi hankkeessa on tarvittu niin toimialaosaamista, hankintaosaamista kuin osaamista toimia yksityisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksella on juridista tietotaitoa esimerkiksi palvelusopimusten tekemisestä. Tästä kaikesta on ollut paljon hyötyä”, hän sanoo.

Samanaikaisesti myös HVK:n asiantuntijat ovat saaneet uudesta hankkeesta valtavasti oppia.

“Ehdottomasti tästä EU-hankkeesta on hyötyä myös maamme omalle huoltovarmuudelle. Olemme syventäneet viranomaisyhteistyötä ja verkostoja hankkeen aikana valtavasti. Olemme yhdessä hakeneet ratkaisuja ja saaneet paljon uutta ymmärrystä toistemme toiminnasta”, Vesa Kirjavainen sanoo.

Mika Leppänen muistuttaa, että hankkeessa on mukana Suomen oman huoltovarmuuden kannalta myös uusia kulmia.

“Mukana on EU-näkökulman lisäksi tiivis pohjoismainen yhteistyö sekä tietynlainen tulokulma myös Natoon liittyen. Suomella tulee olla kyky vastaanottaa ja antaa materiaalista apua erilaisissa poikkeusoloissa. Kehitämme tässä verkostoja ja toimintamalleja, joista meille on varmasti hyötyä tulevaisuudessa”, hän pohtii.

“On myös hyvä muistaa, että tulevaisuudessa voimme olla itse siinä tilanteessa, että pyydämme apua. Tämän hankkeen myötä meille on syntynyt hyvä ymmärrys niistä askelmerkeistä, joita EU:n varmuusvarastojen käyttöönottaminen vaatii”, Mika Leppänen sanoo.

Vaatimuksena nopea ja tehokas toiminta

Huoltovarmuuskeskus vastaa hankkeessa noin 50 erilaisen mittalaitteen ja suojavarusteen hankinnoista, varastoinnista ja kuljetuksista. Leppäsen ja Kirjavaisen mukaan EU:n valmiusvarastojen hankinta ja logistiikkajärjestelyt ovat sinänsä kokeneille ammattilaisille tuttua asiaa, mutta hankkeen myötä on saatu aikaan innovatiivisia ratkaisuja.

“Vaatimus on, että rescEU-varastoista tarvikkeet saadaan lähetysvalmiiksi 12 tunnin sisällä. Se ei tarkoita ainoastaan tuotteiden pakkaamista, vaan on hoidettava myös tarvittava dokumentaatio muun muassa tullia varten. Lisäksi esimerkiksi kaksikäyttötuotteiden vientiluvat on sovittu jo etukäteen puolustusministeriön ja ulkoministeriön kanssa. On ymmärrettävä, miten erilaiset laitteet ja varusteet pitää kuljettaa ja koko toimitusketju saada toimimaan yhdessä viranomaisten ja yksityisten sopimuskumppaneiden kanssa. Kyse on integroidusta toimitusketjusta Suomesta EU komission määrittelemään kohdemaahan. Kaiken pitää toimia myös esimerkiksi yö- ja loma-aikaan”, Mika Leppänen listaa.

Jotta tavarat saadaan liikkeelle varastoista nopeasti, ne on jo valmiiksi pakattu etukäteen mietittyihin moduloituihin materiaalikitteihin. Näin jokaista laitetta ja varustetta ei tarvitse keräillä varastosta erikseen.

“Tämä nopeuttaa rescEU-materiaalitoimituksia paljon. Tässä hankkeessa onkin pitänyt miettiä koko toimitusketjun luotettavuutta, tehokkuutta ja nopeutta”, Leppänen sanoo.

Myös hankinnoissa on pitänyt miettiä tarkkaan, millaisia mittareita ja suojavarusteita hankitaan.

“Suojavarusteita on sinänsä helppo hankkia, mutta koska tämän tyyppisissä onnettomuuksissa niiden vaatimukset ovat erittäin kovat, on pitänyt selvittää eri viranomaistahojen kanssa, mitä kaikkea varusteilta vaaditaan. Mittalaitteiden hankinnassa on esimerkiksi Säteilyturvakeskus ollut apuna”, Vesa Kirjavainen kertoo.

Mittalaitteiden hankinnassa on pitänyt muistaa myös se, että niiden on oltava toimintavarmoja ja suhteellisen helppokäyttöisiä.

“Niin mittalaitteiden kuin suojavarusteiden on toimittava kentällä. Olemme myös testanneet harjoituksissa suojavarusteita ja harjoitelleet esimerkiksi niiden päälle pukemista”, Vesa Kirjavainen kertoo.

Sisäministeriön Tarja Rantalan mielestä RescEU-hanke onkin ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen.

“Tämä on ensimmäinen rescEU-hanke Suomessa ja yksi suurimmista valmiusvarastoista koko Euroopassa. Työ on ollut tähän asti todella uutta ja innostavaa. Olemme yhteistoimin onnistuneet tässä todella hyvin ja kaikki ovat hyvin motivoituneita. Täytyy sanoa, että tämä on oikeasti työtä, jolla on merkitystä”, hän toteaa.

Teksti ja kuva suojavarusteista: Terhi Paavola
Kansikuva: Puolustusvoimat / Tiina Möttönen