Suomella huippupaikka näyttää huoltovarmuusosaamistaan

Kuvitellaan tilanne, että Olkiluodon ydinvoimalassa tapahtuisi onnettomuus, joka olisi mittaluokaltaan niin suuri, ettei Suomi yksin selviäisi tilanteesta. Silloin voisimme pyytää apua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. 12 tunnin kuluttua avunpyynnön hyväksymisestä tarvittavia suojavarusteita, mittalaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita lähtisi sadalle onnettomuusalueella työskentelevälle ensitoimijalle ympärivuorokautisesti 14 vuorokauden ajaksi sekä lisäksi siviiliväestölle.

Tässä tapauksessa apu olisi meitä lähellä: eri puolilla Suomea sijaitsevissa EU-varastoissa, jotka on tarkoitettu koko unionin käyttöön. Euroopan komission rahoittamassa 242 miljoonan euron hankkeessa Suomeen hankitaan ja varastoidaan suojavarusteita, mittalaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuustilanteiden varalta. Vastaavanlaisia RescEU CBRN (chemical, biological, radiological, nuclear) -varastoja perustetaan myös Puolaan, Ranskaan ja Kroatiaan. Nämä kokonaisuudet ovat hieman Suomen varastoja pienemmät.

“Suomeen perustettava varastointikokonaisuus on ensimmäinen laatuaan ja saamme olla tästä todella ylpeitä. Huoltovarmuuskeskus tuo kokonaisuuteen merkittävää kokemusta hankinnoista ja varastoinnista sekä logistiikkajärjestelyistä. Tuleva työ antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää valmiutta, varautumista ja yhteisvarastointia”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Monipolvinen hankinta-, logistiikka- ja varastointikokonaisuus

Varastointikokonaisuuden monipolvinen suunnitteluprosessi alkoi jo vuonna 2020 ja se on vaatinut paljon eri hallinnonalojen yhteistyötä. Suomen varastointikonsortiota koordinoi sisäministeriö (SM) ja siihen kuuluu HVK:n lisäksi Säteilyturvakeskus (STUK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Seuraavaksi alkaa käytännön työ. Jokainen konsortiossa mukana oleva organisaatio tuo kokonaisuuteen olemassa olevia kumppaneitaan sekä hyväksi havaittuja toimintamalleja kaikkien hyödyksi.

SM vastaa hankkeen yleiskoordinaatiosta, hallinnosta, koulutuksista ja viestinnästä. HVK vastaa henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan. STUK tukee HVK:ta säteilymittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa asiantuntijuudellaan. THL vastaa puolestaan lääkeaineiden, rokotteiden ja vasta-aineiden hankinnasta ja varastoinnista. STM tuottaa muun muassa ohje- ja koulutusmateriaalia.

Kaiken tämän organisointi on valtava kokonaisuus, joka vaatii paljon sekä eri hallinnonaloilta että kaikilta yhteistyökumppaneilta kilpailutuksesta hankintaan, logistiikkaan ja fyysisiin varastoihin.

“Varastot koostuvat moduuleista, jotka hajasijoitetaan useampaan varastoon eri puolille maata, eikä niiden sijaintia turvallisuussyistä kerrota”, HVK:n varautumisasiantuntija Maria Katajisto sanoo.

Kilpailutukset ja hankinnat vievät aikaa ja ne tehdään vaiheittain. Tavoitteena on, että ensimmäiset materiaalit olisivat hälytysvalmiina vuoden 2024 aikana.

“Kaikkiaan rahoitus on saatu neljälle vuodelle, mutta sillä toivotaan olevan myös jatkomahdollisuuksia. Hankittujen materiaalien jatkokäyttö ja hyödyntäminen suunnitellaan hankkeen aikana yhteistyössä komission kanssa. Käyttökelpoinen materiaali pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman kattavasti ja elinkaarensa päässä olevaa materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi harjoitustoiminnassa.”

“Meillä on jo valmiiksi korkeatasoista varastointiosaamista, mutta tämä kokonaisuus on niin mittava, että sitä toteuttamaan tarvitaan myös lisää henkilökuntaa. Tarvetta on esimerkiksi erilaisille hankinta-, logistiikka- ja materiaalitoimintojen asiantuntijoille”, Katajisto kertoo.

RescEU-varastot suunnitellaan maantieteellisesti kattaviksi koko EU:n alueella

Miksi 242 miljoonan euron arvoinen varastokokonaisuus sijoitetaan nimenomaan Suomeen?

“Tämä on osa EU:n strategista varautumista erityyppisiin CBRN-uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella, mutta myös laajemmin. Muut hakijamaat kattavat eri osia Euroopasta. Näin varastot ovat maantieteellisesti kattavasti sijoitettuja”, Katajisto sanoo.

RescEU-reservejä on jo olemassa eri teemoilla. Eri puolille Eurooppaa on sijoitettu metsäpalotilanteiden varalta lentosammutusvälineistöä, kuten sammutuskoneita. Vastaavasti terveyskriisien varalta on lääkinnällistä kapasiteettia, kuten hengityskoneita ja henkilösuojaimia useammassa Euroopan maassa.

”Nyt kehitetään siis reserviä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinonnettomuuksiin samalla logiikalla eri puolille Eurooppaa.”

Toisin kuin usein ajatellaan, RescEU CRBN -varasto ei ole vastaus Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, sillä suunnitteluprosessi alkoi jo ennen hyökkäystä.

”Ukrainan tilanne sekä koronapandemia ovat kuitenkin tuoreita esimerkkejä siitä, miten tärkeää on varautua myös materiaalisin keinoin. Näiden esimerkkien myötä suomalainen kokonaisvaltaisen varautumisen ja kokonaisturvallisuuden malli ovat nousseet maailmalla arvoonsa”, Katajisto sanoo.

CBRN-uhkiin varautuminen on tällä hetkellä keskeistä niin EU:ssa kuin Natossakin. Niinpä RescEU CBRN -varaston kehittämisessä huomioidaan myös Naton suositukset. Varautumisella on siis vahva liittymäpinta sekä EU:n että Naton CBRN-varautumiseen. 

”Huoltovarmuuskeskuksen tietämys, osaaminen, verkostot ja yhteistyö muiden CBRN-toimijoiden kanssa vahvistuu entisestään sekä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä on meille hieno mahdollisuus edistää valmiutta, materiaalista varautumista ja yhteisvarastointia”, Katajisto sanoo.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Euroopan komissio ja Juha Nenonen