Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Suomalaiset haluavat oppia varautumaan – 72 tuntia -yleisökoulutusten suosio reippaassa kasvussa

Varautumiskoulutusten suosio kasvaa. Viime vuonna 72 tuntia -yleisökoulutuksia oli yli 200 ja niissä yli 8 300 osallistujaa.

7.11.2024
kotivarakoulutusvarautuminen

Yhä useampi suomalainen haluaa tietää, kuinka häiriötilanteisiin tulee varautua. Näin voi päätellä 72 tuntia -yleisötilaisuuksien ja webinaarien suosion kasvusta.  

72 tuntia -yleisötilaisuuksissa käydään läpi, mitä vähintään 72 tunnin varautumissuositus käytännössä tarkoittaa: mitä esimerkiksi kotivaran tulee pitää sisällään sekä miten pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakeluhäiriöön on syytä varautua.

Koordinaattori Neetta Eriksson Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) kertoo, että viime vuonna varautumiseen opastavia yleisötilaisuuksia järjestettiin yli 200 ja niissä oli yli 8 300 osallistujaa.

Koordinaattori Neetta Eriksson, SPEK

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä yleisötilaisuuksia oli järjestetty jo 160, ja niissä osallistujia oli lähes 6 500, joten viime vuoden ennätysluvut saattavat mennä rikki.

72 tuntia -yleisötilaisuuksia on järjestetty vuodesta 2019 alkaen. Eriksson kertoo suosion kasvaneen etenkin pandemiavuosien ja Venäjän hyökkäyssodan myötä.

”Suomalaiset ovat alkaneet pohtia, miten he pärjäisivät kotona useamman vuorokauden ajan, jos he olisivat pakotettuja pysymään sisällä.”

Erikssonin mukaan varautuminen vähintään kolmea vuorokautta varten alkaa olla suomalaisille melko tuttu juttu – mikä on hyvä asia paitsi suomalaisille itselleen, myös koko yhteiskunnalle.

Tieto on kuitenkin siirrettävä myös teoiksi ja huolehdittava, että kotivara on todellisuudessa kunnossa.

750 kouluttajaa eri puolilla maata

72 tuntia -tilaisuuksia vetävät SPEKin varautumiskouluttajakoulutuksen saaneet vapaaehtoiset, joita on eri puolilla Suomea yhteensä 750.

”Järjestämme heitä varten erimuotoisia koulutuksia. Kouluttajiksi voi oppia live-tilaisuuksissa, webinaareissa tai kirjallisilla verkkokursseillamme”, kertoo Eriksson.

Myös 72 tuntia -kouluttajien varautumiskoulutukset kiinnostavat. Viime aikoina kouluttajiksi on haluttu enemmän kuin koulutuksia on ollut mahdollista järjestää. Tulevia kouluttajia on jo jonotuslistalla.

Kun ilmoitamme uudesta koulutuswebinaarista, paikat varataan saman tien täyteen.

Varautumiskouluttajien koulutuksiin tulevat ovat tyypillisesti muutoinkin aktiivisia ja toimivat esimerkiksi järjestöissä. Koulutuksessa ovat esillä varautumisen perusasiat, mutta hyvä kouluttaja on valveutunut varautumisasioissa ja valmis hankkimaan lisätietoa.

”Hyvä lähtökohta on, että kouluttaja on kiinnostunut aihepiiristä, tykkää kouluttamisesta ja on mielellään ihmisten kanssa tekemisissä.”

Täydennyskoulutusta kouluttajille

Kouluttajille järjestetään täydennyskoulutuksia, joissa tiettyihin aiheisiin paneudutaan yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi viime keväänä täydennyskoulutuksissa esillä olivat henkinen kriisinkestävyys ja tietoturva.

Täydennyskoulutuksia järjestetään myös silloin, jos 72 tunnin suositusta päivitetään. Kouluttajat saavat ajantasaista tietoa myös 72 tuntia -kouluttajille suunnatuista uutiskirjeistä sekä omasta Facebook-ryhmästä.

Kouluttajilla on mahdollisuus valita, mihin varautumissuositusten aiheisiin he haluavat tarkemmin keskittyä ja mitä painottaa omissa yleisötilaisuuksissaan. Tällaisia teemoja voivat olla vaikkapa alueelliset riskiarviot tai varautuminen maaseudulla.

Kouluttajien vinkkien lisäksi yleisötilaisuuksiin on saatu kiinnostavia teemoja kansalaisten esiin nostamista kysymyksistä.

Yhteisöllinen kouluttajien ryhmä

Eriksson on hyvillään, että kouluttajista on muodostunut oma yhteisöllinen ryhmänsä. Ryhmähenkeä on tarkoitus vahvistaa entisestään marraskuun opintopäivässä, johon voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai verkossa, sillä tilaisuus striimataan.

”Tarkoitus on, että yhteisö vahvistuu tulevaisuudessa entisestään. Arvostan todella korkealle heidän tekemäänsä vapaaehtoistyötä. Sitä, että he ovat valmiita antamaan omaa vapaa-aikaansa suomalaisten varautumista varten.”

Kouluttajilta tulevasta palautteesta voi päätellä, että he itse saavat 72 tuntia -koulutusten vetämisestä merkityksellisyyden tunnetta elämäänsä.

Koulutus vaikka omalle taloyhtiölle

Tiedot oman paikkakunnan varautumiskouluttajista on koottu osoitteeseen https://72tuntia.fi/koulutus/. Kouluttajilta saa tietoa oman paikkakunnan tulevista koulutuksista ja heiltä voi kysyä, ehtisivätkö he tulla vaikkapa omaan taloyhtiöön varautumisesta kertomaan.

Yleisötilaisuuksia voidaan nimittäin räätälöidä. Tyypillisimmillään niissä käydään läpi kotivaran sisältöä, mutta esille voidaan nostaa vaikkapa pitkään sähkökatkokseen varautumista.

Myös järjestöt tai vaikkapa työpaikat voivat pyytää omia koulutuksia.

Sisältöjensä puolesta räätälöidyt kurssit eivät varsinaisesti eroa yleisistä koulutuksista, mutta yleisö otetaan niissä huomioon. Eriksson mainitsee esimerkkinä eläkeläisjärjestöjen kurssit, joilla tahti voi olla hitaampi ja mukaan otetaan varautumisen erityistarpeet, kuten riittävä lääkkeiden määrä.

Koulutuksia on tarjolla kolmella kielellä, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi, sillä tietoa varautumisesta halutaan levittää isolle yleisölle.

”Erityisryhmien koulutuksia on jo järjestetty, mutta toivon, että niitä pidettäisiin myös maahanmuuttajille yhä lisää”, sanoo Eriksson.

Jos kouluttautuminen 72 tuntia -kouluttajaksi kiinnostaa, tietoa saa osoitteesta https://72tuntia.fi/koulutus/.

Teksti: Kirsi Riipinen / Kuvat: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK)

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

TIETO24-harjoituksen tarkkailijat: “Kyberuhkien torjunta on tiedonvaihtoa”

TIETO24-intensiiviharjoituksen tarkkailijat Ruotsista ja Virosta korostivat tiedonvaihdon merkitystä kyberuhkien ja -häiriöiden torjunnassa. Toimiva yhteistyö helpottaa parhaimmassa tapauksessa myös rajaamaan ongelmien vaikutuksia.
Pöydällä on tietokoneita, johtoja, kuulokkeita ja papereita. Kädet näpyttelevät tietokonetta.

TIETO24 huipentui monitasoiseen roolipeliin, jossa tieto todella oli valtaa

Synkkiä pilviä kokoontuu tasavallan ylle. Ongelmat eskaloituvat ja raportteja eri tasoisesta kiusanteosta saadaan ympäri maata. Ulkopuolisten tahojen hybridioperaatiot hämmentävät pakkaa aina siinä määrin, että kansalaiset eivät enää tiedä, mihin uskoa. Pahantahtoisen hyökkäyksen kruunaa disinformaatiokampanja, joka on valjastanut käyttöönsä tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median. Kohta oikea tieto jo hukkuu harhaanjohtavien väitteiden, härskien huhujen ja kylmän laskelmoivien valheiden suohon. Mikä neuvoksi?
Lähikuva käsistä, jotka pitävät maksupäätettä sekä puhelinta. Taustalla näkyy henkilö, jolla on päällään valkoinen kauluspaita ja musta kravatti.

Myös yritykset tarvitsevat varautumissuunnitelmia pankkihäiriöiden varalta

Yritykset ottavat riskienhallinnassaan huomioon lukuisia mahdollisia häiriöitä, joista yhden tulisi olla varautuminen pankkien häiriötilanteisiin. Siinä vaiheessa kun yrityksen pankkipalvelut lakkaavat esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen takia toimimasta, ollaan myöhässä.