Sateenvarjot valikoituivat suomalaisten varautumisoppaan kanteen syystä

Tietoa varautumisesta on verkossa paljon, mutta ongelmana on ollut, että se on hajallaan. Tiedon sirpaleisuus ei ole ainakaan edistänyt varautumista.

Loppusyksystä tilanteeseen tuli parannus, kun Suomi.fi-sivustolla julkaistiin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas.

Oppaaseen on koottu keskeinen tieto siitä, miten häiriötilanteisiin kannattaa varautua ja miten niiden aikana toimia.

Oppaan rahoitti ja sen toteutuksesta vastasi sisäministeriö. Projektia vetämässä ja opasta tuottamassa oli viestintäasiantuntija Aino Rautanen.

Rautanen kertoo, että oppaan syntymisen taustalla on eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys pari vuotta sitten. Sisäministeriö sai määrärahan väestön omatoimisen varautumisen tukemiseen viestinnän keinoin lisätalousarviossa keväällä 2023. Opas on tärkeä ja näkyvin osa viestintää.

“Oppaan ja koko varautumisen viestinnän tarkoituksena on ollut antaa oppia varautumisesta aina kotivaran hankkimisesta lähtien. Tavoitteena on samalla, että suomalaiset kokisivat olevansa varautuneita, sillä varmuuden tunne tukee kriisinkestävyyttä”, Rautanen kertoo.

Oppaalla pyritään vaikuttamaan myös siihen, että itse kukin miettisi omaa rooliaan ja vastuutaan häiriötilanteessa. Lisäksi kansalaisille halutaan osoittaa, että monet toimijat tekevät jatkuvasti työtä, jotta häiriöiltä vältyttäisiin ja niistä selvittäisiin mahdollisimman hyvin.

Syventävää tietoa ja napakka kooste

Rautasen mielestä on tärkeää, että oppaan sisällön tuottamisessa on ollut mukana laaja asiantuntemus. Kaikkiaan yli kaksikymmentä organisaatiota, joihin myös HVK kuuluu, on osallistunut oppaan työstämiseen. Organisaatiot ovat tuottaneet tietoa, osallistuneet oppaan kokoamiseen ja kommentoineet sisältöä.

Yksi keskeinen oppaan lähde on 72 tuntia -varautumissuositus, josta vastaavat HVK ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK).

Työurakkaa helpotti se, ettei valtaisaa karsimista tarvinnut tehdä. Oppaan lukijat voivat tutustua itseään eniten kiinnostaviin kokonaisuuksiin ja edetä syventävään tietoon. Toisaalta oppaasta on mahdollista lukea myös napakka pdf-kooste.

Viranomaisilla on ollut valmiina erittäin hyvää materiaalia, jota on jäsennelty ja hieman selkeytetty varautumisopasta varten. Joiltakin osin on tarvittu ajantasaistamista.

“Esimerkiksi väestönsuojeluosiossa pyrimme selkeyttämään tietoa. Korostamme, että suojautumisaika voi olla tosi nopea. Joissakin tilanteissa tulee jäädä suojaan kotiin kantavien seinien viereen.”

Kansalaiskeskustelua on herättänyt, eikö lemmikkejä tosiaankaan saa ottaa väestönsuojaan. Opas vahvistaa, että tieto pitää edelleen paikkansa: lemmikkejä ei voi ottaa mukaan väestönsuojiin.

Rautanen kertoo, että varautumisen asiantuntijat ovat tarkistaneet sisällön. Kommenttikierrosten aikana sanomaa tarkennettiin ja selkeytettiin lisää.

“Yhteistyö toimi hyvin, ja saimme aikaan hyvän lopputuloksen”, Rautanen sanoo.

Sateenvarjot aseiden sijaan

Suomalaisten varautumisoppaassa ei aloituskuvaksi valittu aseita, kuten Ruotsissa. Ruotsalaiset myös nimesivät oppaansa reippaasti: Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota tulee).

Suomi valitsi rauhallisemman tunnelman ja kansikuvaan sateenvarjot. Kuinka tähän päädyttiin?

“Emme kokeneet tarvetta korostaa sotaa. Meillä on jo pitkät maanpuolustuksen varautumisen perinteet, ja maassa on yleinen asevelvollisuus. Oppaassa on paljon tietoa normaaliajan häiriötilanteista selviämisessä. Toisaalta myös pahimpien kriisien aikana tarvitaan tietoa esimerkiksi sähkö- ja vedenjakelukatkojen varalta”, Rautanen kertoo.

Suomalaisten opas julkaistiin vain digitaalisena. Yksi painava syy tähän ovat eurot, sillä jos opas olisi painettu ja jaettu kotitalouksiin, kustannukset olisivat moninkertaistuneet. Nyt rahaa riitti myös käännösversioihin ruotsiksi ja englanniksi sekä videoiksi, joilla pääkohdat kerrotaan suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Rautanen lisää, että verkko-oppaan tieto pysyy ajan tasalla, koska sitä on helppo päivittää. 

Kaikilla kansalaisilla ei ole pääsyä digitaaliseen aineistoon. Rautanen toivoo, että omaiset tulostaisivat esimerkiksi pdf-koosteen läheisilleen, jotka eivät kykene tutustumaan digitaalisiin aineistoihin.

Myös yritykset voivat hyödyntää opasta

Opas tukee myös työntekijöiden ja yritysten varautumista. Rautanen ja Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Roope Siirtola muistuttavat, että työnantajilla on tärkeä rooli varautumisessa.

Häiriötilanteessa työnantajilla on suuri vastuu, jotta yhteiskunta pyörii mahdollisimman normaalisti. Kaikkein tärkeintä tämä on huoltovarmuuskriittisillä työpaikoilla, kuten energia-, vesi- ja ruokahuollossa, logistiikassa, digitaalisissa- ja finanssipalveluissa, mutta yhtä lailla viranomaistoiminnassa, kuten pelastuksen, terveydenhuollon ja maanpuolustuksen tehtävissä.

Yrityksiä ja julkisia organisaatiota velvoittaa varautumiseen myös lainsäädäntö. Niiden kaikkien tehtävänä on varmistaa muun muassa, että työntekijöillä on juomavettä ja saniteettimahdollisuudet, vaikka sähköä ei tulisi töpselistä tai vettä hanasta.

“Jokainen työntekijä voi kuitenkin varautua omatoimisesti ja hyödyntää tässä oppaan sisältöjä”, Siirtola toteaa.

Jos ihmiset jäävät pärjäilemään kotiinsa, palvelut eivät toimi – eikä pian yhteiskuntakaan.

Siirtola toivoo, että työnantajat informoisivat henkilöstöään siitä, kuinka töitä on mahdollista tehdä ja mitä työntekijöiltä odotetaan häiriöiden aikaan. Etenkin kaikkein kriittisimmissä tehtävissä töitä tekevien tulee olla tietoisia roolistaan ja panostaa varautumiseen.

Varautumisoppaasta voisi muistuttaa työpaikalla vaikkapa viikkoinfon yhteydessä. Samalla on helppo ottaa puheeksi, kuinka tärkeää varautuminen on myös kotona.

“Jo pienet varautumisteot voivat helpottaa omaa arkea, ja samalla nopeutetaan koko yhteiskunnan palautumista häiriötilanteesta normaaliin”, Siirtola sanoo.

Teksti: Kirsi Riipinen / Kansikuva: sisäministeriö

Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen tästä linkistä.