Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Näkökulma energiahuoltovarmuuteen ja resilienssiin kiristyneessä tehotilanteessa

Kylmät sääolosuhteet ja kiristynyt tehotilanne sähköjärjestelmässä ovat synnyttäneet vilkaista keskustelua energiasta ja energiahuoltovarmuudesta. HVK:n varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen korostaa tilannetietoisuuden ja varautumistyön tärkeyttä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.

ASIANTUNTIJALTA
5.1.2024
energiahuoltovarautuminen
Varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen

Etenkin normaalista poikkeavissa olosuhteissa on tärkeää ylläpitää tilannekuvaa. Tilannekuvan kolme keskeistä elementtiä ovat tapahtuneet häiriöt, ajankohtainen tilanne juuri nyt, ja arvio tulevasta kehityksestä. Tilannekuvan kerääminen ja tilanneymmärrys ovat edellytyksiä ennakoivalle analyysille ja toimivalle päätöksenteolle.

Sähköhuollon osalta valtakunnallista tilannekuvaa ylläpitää ja siitä viestii kantaverkkoyhtiö Fingrid. Normaalista poikkeavissa olosuhteissa, kuten nyt kiristyneessä tehotilanteessa, tilanteiden kulusta leviää helposti kummallisia, osin jopa virheellisiä käsityksiä. Kaikkia niitä ei ole mahdollista, eikä välttämättä järkevääkään, pyrkiä korjaamaan. Tässä jutussa on muutamia havaintoja käydystä keskustelusta.

Kuten kaikissa teknisissä järjestelmissä, energiajärjestelmässä erilaiset viat ja järjestelmien vikaantumiset ovat aina mahdollisia. Osa vioista aiheutuu selkeästi jostain ulkoisesta syystä, kuten äärimmäisestä sääilmiöstä, mutta osa voi ilmetä ennakoimattomasti ja sattumalta. HVK:n ja energiahuoltosektorin poolien selvityksen mukaan viimevuotiset kriisit ovat kuitenkin onneksi parantaneet varautumisen tasoa energia-alalla. Energiahuoltosektorin yrityksillä on lisäksi pohjalla vuosikymmenten kokemus erilaisesta varautumis- ja valmiustyöstä. Riskejä tunnistetaan ja niiden torjuntakeinoja kehitetään rutiininomaisesti.

Vikojen ja vikaantumisten torjuminen edellyttää ripeää korjauskyvykkyyttä, mutta joskus myös joustokykyä sähkön loppukäyttäjiltä. Koska kaikkia häiriötilanteita ei voi ennakoida, saati estää, on hyvä muistaa varautua myös esimerkiksi sähkökatkoista seuraaviin vaikutuksiin. Tämä on mielestäni todella tärkeä huomio etenkin tilanteessa, jossa sähköjärjestelmä muuttuu nopeasti, ja sen uusia ominaisuuksia opitaan koko ajan tuntemaan ja hallitsemaan paremmin.

Vikojen ja vikaantumisten torjuminen edellyttää ripeää korjauskyvykkyyttä, mutta joskus myös joustokykyä sähkön loppukäyttäjiltä.

Sähkön kulutus on myös kasvanut viime vuosina ja vuosikymmeninä. Hetkellisistä kuopista huolimatta suunta on erittäin todennäköisesti oikealle ja ylös. Nousevan kulutuksen taakse piiloutuu myös sähkön kriittisyyden kasvu ja häiriöttömän sähkön saannin merkityksen lisääntyminen. Laaja sähkönjakelun häiriö nykytilanteessa olisi vaikutuksiltaan todennäköisesti merkittävämpi, kuin se oli 1970-luvulla. Toki varautuminenkin on nyt paremmalla tasolla. Laajat sähkönjakelun häiriöt ovat teoriassa mahdollisia, mutta erittäin epätodennäköisiä.

graafi kuvaa sähkön hankintaa ja kulutuksen kasvua

Lähde: Tilastokeskus

Häiriönsietokyky korostuu epävarmassa maailmassa

Onko perjantain 5.1.2024 kiristynyt tehotilanne merkki siitä, että suomen energiahuoltovarmuus on pilalla? Mielestäni täysin päinvastoin. Jos huoltovarmuuden kannalta kriittiset tekniset järjestelmät (esim. kantaverkko) pysyvät yhä toimintakuntoisina, se on nimenomaisesti merkki hyvästä häiriösietoisuudesta eli resilienssistä.

Onko epävarmuus järjestelmässä lisääntynyt? Ehdottomasti kyllä. Merkittävänä muutostekijänä sähköjärjestelmän osalta voidaan nostaa esille tuulivoiman lisääntyminen. Siinä, missä 2000-luvun alussa tuulivoimaa on ennakoitu tulevan järjestelmään vain noin 2 GW verran vuoteen 2025 mennessä, sitä on jo nyt käytössä lähes 7 GW. Koska sähköjärjestelmä käyttäytyy kompleksisen systeemin tavoin, uudet elementit ja yhteydet muokkaavat sen luonnetta ja vaikuttavat siihen liittyviin ilmiöihin.

Miten voisimme paremmin varautua mahdollisiin häiriöihin ja epävarmuuteen? Riittääkö, että rakennamme lisää esimerkiksi uutta sähköntuotantokapasiteetia? Ei ja kyllä. Varalla oleva kapasiteetti (vrt. Huoltovarmuuskeskuksen tuotantovaraus Meri-Porin voimalaitokselle keväästä 2024 lähtien) on tärkeä osa varautumista, mutta vain yksi resilienssiä ja huoltovarmuutta lisäävä toimi. Vähintään yhtä tärkeää on, että järjestelmässä myös muut toimijat varautuvat häiriötilanteisiin ja lisääntyneen epävarmuuden luomiin, isompiin tai pienempiin yllätyksiin. Varautumista on tapahduttava siis sekä valtakunnallisella, alueellisella, että paikallisella tasolla – viime kädessä myös itse kunkin meistä omassa elämässä.

Paavo Tertsunen, varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Lähikuva käsistä, jotka pitävät maksupäätettä sekä puhelinta. Taustalla näkyy henkilö, jolla on päällään valkoinen kauluspaita ja musta kravatti.

Myös yritykset tarvitsevat varautumissuunnitelmia pankkihäiriöiden varalta

Yritykset ottavat riskienhallinnassaan huomioon lukuisia mahdollisia häiriöitä, joista yhden tulisi olla varautuminen pankkien häiriötilanteisiin. Siinä vaiheessa kun yrityksen pankkipalvelut lakkaavat esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen takia toimimasta, ollaan myöhässä.
Ihmiset istuvat pöytien ääressä. Pöydillä on kannettavia tietokoneita ja monella ihmisellä on kuulokkeet päässään. Taustalla seisoo lisää ihmisiä.

TIETO24-harjoitus edistää yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä

Yhä useampi uhka linkittyy kykyymme sietää ja torjua yhteiskuntana laaja-alaista vaikuttamista. Parasta lääkettä hyvän kriisinkestävyyden ylläpitämiseksi poikkeustilanteissa on eri toimijoiden sujuva yhteistyö ja yhteiset toimintamallit, missä jokainen tietää oman roolinsa. Tällä viikolla alkava yli 150 organisaation yhteinen TIETO24-harjoituksen intensiivivaihe simuloi eskaloituvaa poikkeustilannetta energia-alalla.

Hyvä yhteistyö on parasta huoltovarmuutta

Suomalainen teollisuus ja rakentaminen pysähtyisivät ilman teknistä kauppaa. Siksi sitä tarvitaan entistä tiiviimmin mukaan varmistamaan Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta ei kuitenkaan ratkaise yksittäisten tuotteiden tai komponenttien huolellinen varastointi, vaan toimittajaketjun avoin yhteistyö ja osapuolten vahva luottamus toisiinsa.