Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Fyysinen suojaus kuntoon

Energiasektorille luotu käytännönläheinen opas auttaa selvittämään, onko yrityksen fyysinen suojaus kunnossa ja minkälaiset järjestelmät juuri oma yritys tarvitsisi.

23.8.2023
energia-2030energiahuoltoturvallisuus

Yritykset ovat tarkkoja tietoturvastaan, kuten pitääkin. Silti kilpailijalle siirtyneen työntekijän kulkukortin kuoletus saattaa unohtua tai toimiston ovikoodin uusimista ei koeta tarpeelliseksi. Todennäköisesti yrityksessä ei tarvitse pelätä entisen työntekijän tekevän laittomuuksia jatkossakaan, mutta vanhat kulkukortit ja ovikoodit ovat silti turvallisuusriski päätyessään vääriin käsiin.

Jotta kuvatunlaisia lapsuksia ei tapahtuisi, huoltovarmuuskriittisille energia-alan yrityksille on laadittu Fyysisen suojauksen ohje. Se on käytännönläheinen ja interaktiivinen ohjeistus, jonka avulla voi tarkistaa, että yritys sekä sen rakennukset ja järjestelmät on tarkoituksenmukaisesti suojattu.

Kriittisen kohteen fyysiseen turvaamiseen on syytä kiinnittää samalla tavoin huomiota kuin vaikkapa verkon välityksellä tuleviin uhkiin.

Ohjeessa käydään esimerkiksi läpi, minkä tasoiset turvatekniset ratkaisut eri kokoisten yritysten kannattaisi hankkia ja mihin asioihin kiinnittää huomiota vaikkapa onnettomuusriskien kartoituksessa. Ohjeistus on laadittu Huoltovarmuuskeskuksen Energia 2030 -ohjelman rahoituksella.

“Energiasektori on yhteiskunnan toiminnan selkäranka. Kriittisen infrastruktuurin toimintaedellytysten varmistaminen on olennainen osa huoltovarmuutta. Kyberuhkien lisääntyessä ja maailmantilanteen muutoksissa kohteen fyysiseen turvaamiseen on syytä kiinnittää samalla tavoin huomiota kuin vaikkapa verkon välityksellä tuleviin uhkiin“, Lämpöpoolin poolisihteeri Hille Hyytiä sanoo.

Interaktiivinen opas neuvoo käyttäjää

Erityyppisillä energiasektorin yrityksillä, kuten kaukolämpö-, sähköverkko tai sähkönsiirtoyrityksillä, saattaa olla useita toimipisteitä tai yksiköitä. Yritysten olisi hyvä miettiä, ovatko esimerkiksi kaikkien yksiköiden alueet tarkoituksenmukaisesti aidattuja tai valvontakamerajärjestelmät ja kulunseuranta ajantasaisia.

Suurissa yrityksissä turvallisuusasiat ovat yleensä hyvässä hoidossa, sillä niistä huolehtiminen on jonkun pääasiallisella vastuulla.

Niko Ryhänen

“Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä turvallisuusasiat hoidetaan usein muiden töiden ohella, joten on inhimillistä, että turva-asioissa saattaa olla parannettavaa. Yrityksellä ei ole välttämättä edes osaamista turva-asioiden hoitamiseen tai hankintaan”, turvasuunnittelu- ja konsultointiyhtiö Seclion Oy:n toimitusjohtaja Niko Ryhänen sanoo.

Opas auttaa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä huolehtimaan konkreettisesti ja käytännönläheisesti fyysisestä suojauksestaan ja sen ylläpidosta.

Seclion on ollut laatimassa Fyysisen suojauksen opasta yhdessä Lämpöpoolin sekä merkittävien energiasektorin yritysten, kuten Helenin, Siemensin ja Fingridin kanssa.

Pdf-muotoisen oppaan oheen laadittiin myös interaktiivinen osio. Sen avulla turva-alaa tuntematonkin pystyy tarkistamaan esimerkiksi, minkä tasoinen turvajärjestelmä omalle työpaikalle kannattaisi hankkia tai ovatko kaikki fyysisen turvallisuuden osa-alueet katettu riittävästi.

“Kiinnitimme erityistä huomioita siihen, ettei opasta käyttävällä tarvitse olla turva-alan osaamista entuudestaan. Opas auttaa myös hankkimaan sopivan tasoiset järjestelmät ja pitämään ne ajan tasalla. Näin vältytään myös kalliilta ja ylimitoitetuilta järjestelmiltä ja hankinnoilta”, Ryhänen sanoo.

Suuren kohteen valvonta- ja suojauskokonaisuuteen kuuluvat aidat ja portit, puomit ja ajoesteet, cartiointipalvelut, varoituskyltit, elektromekaaninen lukitusratkaisu, rikosilmoitinjärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä sekä kamerajärjestelmä.

Käytännönläheisestä oppaasta hyötyä eri aloille

Vaikka Fyysisen suojauksen opas on tehty energiasektoria silmällä pitäen, voivat sitä hyödyntää myös muiden alojen toimijat.

“Toivoisi, että opas ja sen interaktiivinen materiaali olisivat mahdollisimman laajan yrityskentän käytössä. Se auttaisi huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä huolehtimaan konkreettisesti ja käytännönläheisesti fyysisestä suojauksestaan ja sen ylläpidosta. Näkisin, että esimerkiksi vesihuoltosektorin yritykset hyötyisivät siitä paljon”, Hille Hyytiä sanoo.

Oppaasta on ilmestynyt 31.12.2022 versio 2.0. Se on huoltovarmuuskriittisten yritysten ladattavissa Huoltovarmuusorganisaation Extranetissa.

Teksti: Leena Filpus / Kuvat: Colourbox ja Seclion Oy

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Muuttuvien energiainfrastruktuurien turvaaminen on entistä monimutkaisempaa

Energia sekä siihen liittyvä tieto ovat yhä digitaalisempia ja hajautetumpia. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuollon varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen pohtii, miten rakennetaan energiahuoltovarmuutta uusissa järjestelmissä, joiden perusominaisuuksia ovat monimutkaisuus, epävarmuus ja digitaalisuus. Ratkaisuja etsitään esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamassa KEMAR-projektissa, jossa mallinnetaan uutta energiajärjestelmää digitaaliseen ja virtuaaliseen muotoon sekä samalla kehitetään sen arvoketjuihin liittyvää kyberharjoitustoimintaa.
Kaksi naista seisoo vesisateessa. Toinen on varautunut sateenvarjolla ja seisoo sen alla, toinen ei.

Sateenvarjot valikoituivat suomalaisten varautumisoppaan kanteen syystä

Syksyllä julkaistua varautumisopasta on ollut koostamassa yli 20 organisaatiota. Tietoa on päivitetty ja päivitetään myös jatkossa. Oppaan kuvitukseen valittiin ruotsalaisten oppaan kuvitusta rauhallisempi tunnelma.
Lyhyttukkainen mies katsoo kameraan päin ja hymyilee. Hänellä on päällään puku ja kädessään kahvikuppi.

Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Topi Manner: Uusia näkemyksiä Suomen huoltovarmuustoimintaan

”On keskeistä, että yhteiskunnan eri sektoreiden osaaminen ja näkemykset hyödynnetään huoltovarmuuden kehittämisessä. Näen, että Huoltovarmuusneuvoston työssä eri sektoreiden näkemysten ristiinpölytys on tämän kehittämisen käyttövoima. Kun eri tahot kohtaavat, syntyy niin oppimista, näkemyksiä kuin neuvoja.” Näin sanoo syyskuussa työnsä aloittaneen Huoltovarmuusneuvoston uusi puheenjohtaja Topi Manner.